Professori Haaparanta totesi torstaina Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että politiikka, jota Kreikalta vaaditaan kolmannessa tukipaketissa, on täysin samaa kuin tähänkin asti.

– On vaikea kuvitella, että mikään muuttuisi Kreikassa. Siinä mielessä velkahelpotukset, millä tavalla ne tehdäänkin, ovat aivan keskeisessä asemassa.

Jos Kreikalta leikattaisiin velkaa, siltä menisi pienempi osa menoistaan velkojen maksuun ja maa voisi helpommin yrittää paranata koulujen ja terveydenhuollon tilaa ja lievittää nuorisotyöttömyysongelmaa, tutkija arvioi.

Haaparanta korostaa, että taloustieteellinen tutkimus tukee näkemystä, että inhimillinen pääoma sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat kasvun keskeisiä elementtejä lisätessään talouden kokonaistuottavuutta.

– Nyt kaikki tämä on unohdettu, kun puhutaan rakennepoliittisista uudistuksista Kreikan osalta, Haaparanta sanoi Ykkösaamussa.

Haaparanta: Yksityistämisohjelma tulonsiirto sijoittajille

Haaparanta pitää epäilyttävänä erityisesti Kreikalta vaadittavaa yksityistämisohjelmaa.

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Kreikka pakotetaan myymään alihintaan ulkomaisille sijoittajille ison osan varallisuudestaan. Tämä on selkeästi valtavaa varallisuuden siirtoa yksityisille kansainvälisille sijoittajille.

– Paljon parempi vaihtoehto olisi, jos tämä yleensäkään halutaan tehdä, on että se toteutettaisiin sitten kun Kreikan talous on normaalitilassa. Näin he saisivat omaisuudestaan paremman hinnan.

Haaparanta korostaa, että ilman velkahelpotuksia uusi tukiohjelma heikentää edelleen Kreikan taloutta.

Hän vertaa Kreikan tilannetta Latinalaisen Amerikan maiden 1980-luvulla alkaneeseen velkakriisin ja niistä saatuihin kokemuksiin.

– Jos velka on hyvin suuri suhteessa maan maksukykyyn, eli bkt:hen, niin velan arvo on käytännössä huomattavasti alhaisempi kuin sen nimellisarvo. Kaikki tietävät että maa ei pysty maksamaan velkojaan, eikä niitä voida saada takaisin.

–Tälläisessä tilanteessa velkahelpotus on itse asiassa voinut kasvattaa velan todellista arvoa, ja se on ollut sekä velkojan että velallisen etu.

Velkaleikkaukset ovat monessa maassa poliittisesti arka asia, joka yritetään verhoja keskusteluun lainaehtojen keventämisestä, sanoo Haaparanta.

– Pitäisi puhua reilusti velkojen leikkaamisesta. Ymmärrän, että jos on nostatettu kiihkoa Kreikan auttamista vastaan niin tällöin ilmoitus miljardien eurojen velan pyyhkimisestä Kreikalta näyttäisi pahalta. Mutta sitten voidaan ikään kuin olla armollisia, siirtää maksuaikaa kymmenillä vuosilla eteenpäin. Käytännössä se on sama asia.

Kreikka on päässyt lainoittajiensa kanssa sopuun kolmannen tukipaketin päälinjoista ja tulevien vuosien talouskasvu- ja budjettitavoitteista.

Suomen kantaa Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan pohditaan torstaina eduskunnassa, jossa suuri valiokunta ohjeistaa valtiovarainministeri Alexander Stubbia perjantaista ylimääräistä EU:n valtiovarainministerin huippukokousta varten.

Suomi on valmis hyväksymään Kreikan kolmannen tukiohjelman, kertoo valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.).

– Lähdemme hyvällä ja vakaalla neuvottelumandaatilla liikkeelle. Vaihtoehtoina ovat Kreikan ensimmäinen lainaerä, jonka haarukka pyörii siinä 26–43 miljardin haarukassa tai siltarahoitus, jolla Kreikka voi maksaa elokuussa erääntyvän lainansa. Suomelle käyvät molemmat vaihtoehdot.

Stubb painotti Suomen ehtona olevan myös, että Kreikan ja velkojien sopimat toimet toteutetaan sovitusti.

– Ensimmäisen rahoituserän hyväksyminenhän edellyttää 47 ehtoa Troikan neuvottelemasta kokonaisuudesta, ja tämän myös suuri valiokunta äsken sinetöi.

Aiemmin Suomi on pitänyt Kansainvälisen valuuttarahaston osallistumista Kreikan tukiohjelman ehtona. Stubb sanoi sen olevan edelleen tärkeää, ja Suomi tekee kaikkensa, jotta IMF on mukana.

Ministerin mukaan IMF:n poisjäännin syynä ovat rahaston omat aikataulut ja säännöt tuettavien maiden velkakestävyydestä.

– Kreikan ensimmäinen lainaerä on annettava ensin Euroopan vakausmekamismista (EVM). Lokakuussa tehdään väliarvio, jonka jälkeen IMF tekee päätöksensä. IMF:n mukanaolo merkitsee karkeasti noin 15–20 miljardia euroa. Se on myös tiukasti ehdollinen.

Stubb osallistuu perjantaina Brysselissä EU:n valtiovarainministerien ylimääräiseen huippukokoukseen.

Euroryhmän on määrä antaa poliittinen siunauksensa ohjelmalle perjantaina. Kreikan parlamentti äänestää ohjelmasta vielä myöhemmin torstaina.

PS:n Terho: 3. tukiohjelma tuskin ratkaisee Kreikan kriisiä

Hallituksen esitystä Suomen linjaksi käsiteltiin torstaina eduskunnan suuressa valiokunnassa, ja SDP teki tiukemman kannan sisältäneen vastalauseen.

Hallituksen esitys voitti äänin 18–4, kun muut oppositiopuolueet, SDP:tä ja kristillisiä lukuunottamatta, äänestivät sen puolesta. KD:n jäsen äänesti tyhjää, koska he vastustavat koko kolmatta lainaohjelmaa.

Perusuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho myönsi päätöksen olleen heille erittäin vaikea. Terho kuvaili sen olleen hänen poliittisen uransa vastenmielisimpiä.

– Hyväksyimme sen tietoisina siitä, ettei Suomen hallitus pysty estämään paketin etenemistä. Suomen kannasta riippumatta se voidaan viedä hätätilamenettelyllä läpi. Perussuomalaiset äänestivät lopulta yksimielisesti sen puolesta. Ratkaisu oli ainoa mahdollinen.

Terho totesi samalla olevansa epäileväinen, että tämä on lopullinen ratkaisu Kreikan kriisiin.

Kreikka pääsi lainoittajiensa kanssa tiistaina periaatteelliseen sopuun kolmannen tukipaketin päälinjoista sekä tulevien vuosien talouskasvu- ja budjettitavoitteista. Lainaehtojen muutamista pienistä yksityiskohdista pitää vielä kuitenkin neuvotella.

Euroopan vakausmekanismin varoista rahoitettava Kreikan kolmivuotinen uusi tukiohjelma on suuruudeltaan 85 miljardia euroa.

Sovun takarajana on pidetty elokuun 20. päivää, koska silloin erääntyy Kreikan seuraava lainaerä Euroopan keskuspankille.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini puolustaa Kreikka-päätöstä sillä, että hallituksen linjasta poikkeaminen suuren valiokunnan äänestyksessä olisi johtanut hallituskriisiin.

– Tuloksena saattaisi hyvin olla punavihreiden pääsy hallitukseen – vaalien kautta tai ilman. Ei houkuttele. Sitäpaitsi se tukipaketti on läpi joka tapauksessa. Vihreät ja RKP tukivat sitä, Soini kirjoittaa blogissaan.

– En voi vaan sallia, että asia, jota emme yksin voi estää, vie meiltä vaikutusmahdollisuudet hallituksessa, ulkoministeri jatkaa.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sai tänään torstaina suurelta valiokunnalta valtuuden hyväksyä Kreikan kolmannen lainaohjelman.

Soini myös vierittää vastuuta päätöksestä edelliselle hallitukselle. Hän kirjoittaa, että viimeisten viiden vuoden aikana tehdyillä uudistuksilla pienten maiden asemaa päätöksenteossa on heikennetty.

Aiemmin tänään myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho kuvaili Kreikan kolmannesta tukipaketista päättämisen olleen hänen poliittisen uransa vastenmielisimpiä päätöksiä.

– Hyväksyimme sen tietoisina siitä, ettei Suomen hallitus pysty estämään paketin etenemistä. Suomen kannasta riippumatta se voidaan viedä hätätilamenettelyllä läpi. Perussuomalaiset äänestivät lopulta yksimielisesti sen puolesta, Terho sanoi tuolloin.

Kreikan parlamentti on käsitellyt pitkin yötä maan kolmatta tukiohjelmaa. Parlamentaarikkojen on määrä äänestää ohjelmasta puhemyllyn päätyttyä.

Parlamentin enemmistön odotetaan äänestävän hyväksymisen puolesta, mutta hallituspuolue Syrizan rivien on arveltu rakoilevan. Osa puolueen parlamentaarikoista on julistanut yrittävänsä kaataa paketin, joka antaa Kreikalle 85 miljardia euroa uutta lainaa vastineeksi säästöille ja veronkorotuksille.

Syrizaa edustava parlamentin puhemies Zoe Konstantopoulou, joka vastustaa pakettia, on hidastanut asian käsittelyä muotoseikoilla ja vastalauseilla. Näin käsittelyn aikataulu on venynyt.

Euromaiden valtiovarainministerit käsittelevät Kreikan kolmatta tukiohjelmaa myöhemmin tänään Brysselissä.

Kreikan parlamentin enemmistö on hyväksynyt uuden lainaohjelman.

Parlamentti käsitteli 85 miljardin euron lainaohjelmaa yli vuorokauden kestäneessä istunnossa.

Kyseessä on kolmas Kreikalle kohdistettava avustuspaketti. Sen saaminen edellyttää Kreikalta säästökuurin jatkamista ja veronkorotuksia.

Monet vasemmistolaisen Syriza-puolueen edustajat äänestivät avustuspakettia vastaan, mutta laki sai hyväksyntänsä opposition tuella. Äänestysluvut 300-paikkaisessa parlamentissa olivat yllättävän selvästi: 220 puolesta ja 64 vastaan. 11 edustajaa oli poissa äänestyksestä.

Kreikan parlamentin oli hyväksyttävä paketti ennen kuin euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat tänä iltana Brysseliin puimaan samaa asiaa.

Euromaiden parlamenttien on hyväksyttävä sopimus ennen kuin se astuu voimaan. Suomi on sen jo hyväksynyt.

Syriza repeilee

Kreikan hallituksessa oleva vasemmistolainen Syriza-puolue on kovan paikan edessä joutuessaan hyväksymään kiistellyn leikkausohjelman. Säästökuurin lopettaminen on ollut puolueen päätavoite.

Pääministeri Alexis Tsipras on itse vastustanut pakettia. Hän antaa parlamentin äänestää hallituksensa luottamuksesta 20. elokuuta, kun Euroona keskuspankin tuen on määrä toteutua. Jos hallitus häviää äänestyksen, Kreikassa joudutaan järjestämään uudet vaalit.

Tsipras on joutunut oman puolueensa edustajien taholta raivokkaan arvostelun kohteeksi. 12 vasemmistolaista kansanedustajaa on allekirjoittanut sopimuksen, jolla he perustavat oman ryhmittymänsä, jonka ohjelma on talousleikkausten vastustaminen.

– Häpeän sinua! Meillä ei ole enää demokratiaa [...] vaan euroalueen diktatuuri, puhui Syrizaa edustanut entinen energiaministeri Panagiotis Lafazanis parlamentissa kohdistaen sanansa Tsiprasiin.

– Me otimme tuskallisen, mutta vastuullisen askeleen, joka on askel taaksepäin, Tsipras sanoi.

– Meidän asemaamme ei paranna pakeneminen tai fantasiointi. Päätöksemme merkitsee, että pysymme elossa, sen sijaan että olisimme tehneet itsemurhan ja valittaneet, miten epäreilua se on, Tsipras puolusti enemmistön päätöstä.

Kreikan parlamentti äänesti aamun tunteina, hyväksyykö se maalle tarjotun uuden 85 miljardin euron apupaketin ankarat ehdot. Äänestys oli vaikea paikka johtavalle Syriza-puolueelle, jonka suosio vaaleissa juonsi juurensa lupauksesta lopettaa säästöjen aiheuttama talouden kurjistaminen.

Euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat tänään perjantaina pohtimaan, voidaanko lainapaketti myöntää. Suomi on osaltaan suostumuksensa antanut, mutta esimerkiksi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on vaatinut Kreikalta lisäselvityksiä.

Kreikan kiihkeätä keskustelua käyneessä parlamentissa Schäuble joutui ehkä kovimman arvostelun kohteeksi. Kreikalta voi olla siten vaikea saada uusia selvityksiä, varsinkaan jos ne pitävät sisällään uusia myönnytyksiä.

Euromaiden on hyväksyttävä Kreikan apupaketti yksimielisesti, muuten kolmivuotiseksi suunniteltu tukipaketti jää toteutumatta.

Kreikka tarvitsee rahansa viimeistään 20. elokuuta, jolloin sen on kyettävä maksamaan takaisin 3,2 miljardin euron lainaerä Euroopan keskuspankille.

Saksan liittopäivät kokoontuu päivää tai kahta aikaisemmin, jolloin paketin kohtalo ratkeaa Euroopan suurimman maksajan osalta.

Kreikan hallitus horjuu

Valtiovarainministerit pohtivat tukipakettia tilanteessa, jossa Kreikan hallitus ei voi olla varma, pysyykö se vallassa vielä ensi viikon jälkeen. Jos hallitus kaatuu, tukipaketin rakentamisesta ei jää mahdollisesti mitään jäljelle.

Kreikkaa johtava vasemmistolainen Syriza-puolue on ollut aiemmin lainottajien tekemien säästövaatimusten kova arvostelija. Tällä kertaa Syrizan kansanedustajien enemmistö pääministeri Alexis Tsiprasin johdolla kuitenkin taipui ehtojen taakse. Tsipras sai rajut haukut takinkäännöstä.

Vastaan äänesti Syrizan 149 kansanedustajasta yli 40. Lakipaketti hyväksyttiin opposition äänillä 220 - 64.

Pääministeri Tsipras ilmoitti lakipaketin hyväksymisen yhteydessä, että hän alistaa hallituksensa luottamusäänestykseen 20. elokuuta, ensimmäisen lainaerän maksupäivänä.

Kreikan toiseksi suurin puolue, konservatiivinen Uusi demokratia on jo ilmoittanut, ettei se tue Tsiprasin hallitusta. Sen 76 edustajaa siis äänestäisivät hallituksen kaatamisen puolesta. Mikäli Syrizan yli 40 kapinallista haluavat kaataa Tsiprasin, on hallituksen pystyssä pysyminen Kreikan pikkupuolueiden varassa.

Kreikan parlamentissa on 300 paikkaa. Saksalaisen Die Welt -lehden mukaan maan perustuslaki mahdollistaa vähemmistöhallituksen toiminnan, mutta sekin vaatii taakseen 120 kansanedustajaa.

Euroryhmälle on suositeltu, että se maksaisi Kreikalle 23 miljardia euroa ensiapuna kolmannesta tukipaketista. Suosituksen ovat uutistoimisto Reutersin mukaan tehneet vanhemmat eurooppalaiset valtiovarainministeriön virkamiehet.

Euromaiden valtionvarainministerit ovat parhaillaan perjantai-iltana koolla Brysselissä keskustelemassa Kreikan kolmannesta lainapaketista. Kreikan parlamentti äänesti aikaisin aamulla lainaehtojen hyväksymisen puolesta.

Erään haastatellun eurooppalaisen valtiovarainministeriön virkamiehen mukaan euroryhmälle on suositeltu, että se maksaisi Kreikalle välittömästi 13 miljardia euroa velanmaksuun ja lisäksi 10 miljardia vahvistamaan Kreikan pankkien pääomaa.

Euromaiden on hyväksyttävä Kreikan apupaketti yksimielisesti, muuten kolmivuotiseksi suunniteltu noin 85 miljardin kokoinen tukipaketti jää toteutumatta.

Euromaiden valtionvarainministerit ovat hyväksyneet Kreikan kolmannen lainapaketin. Kolmivuotinen tukipaketti on noin 86 miljardin euron kokoinen. Ensimmäinen, suuruudeltaan 26 miljardin euron kokoinen, lainaerä maksetaan useassa alaerässä 20. elokuuta alkaen.

– Kreikan hallitus on tehnyt viime viikkoina kovaa työtä palauttaakseen luottamuksen ja viedäkseen erittäin nopeasti läpi eurohuippukokouksen vaatimia uudistuksia. Tämän ansiosta euroryhmä pystyi hyväksymään Kreikan uuden rahoitustukiohjelman, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) totesi.

– Pidän erittäin tärkeänä, että ohjelmaan liittyy vahva ehdollisuus. Piikki ei ole auki. Lainaeriä vapautetaan vain uudistuksia vastaan ja troikka-instituutioiden arvioiden pohjalta, Stubb sanoi.

Euromaiden osuus ohjelmasta toteutetaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta. Lainan ehtona on, että Kreikan talouden ja hallinnon uudistaminen jatkuu.

Euromaiden valtionvarainministerit keskustelivat Kreikan kolmannesta lainapaketista Brysselissä kuusi tuntia. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) päättää osallistumisestaan lokakuussa.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan sopu Kreikan kolmannesta tukipaketista on tärkeä askel, mutta maan velkataakka on kestämätön.

Lagarde katsoo, että Kreikan velkakestävyyden kannalta on ratkaisevaa, että sille tarjotaan merkittävää velkahelpotusta.

– Olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että Kreikan velasta on tullut kestämätön ja että Kreikka ei saa palautettua velkakestävyyttä ainoastaan omin toimin, hän toteaa.

Euromaiden valtionvarainministerit hyväksyivät perjantaina Kreikan kolmannen lainapaketin. Lainaohjelman koko on enintään 86 miljardia euroa, ja se kestää kolme vuotta.

IMF päättää osallistumisestaan lainaohjelmaan lokakuussa.

Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan euromaat olivat kokouksessa yksimielisiä siitä, että IMF:n osallistuminen ohjelman rahoitukseen on välttämätöntä vastaisuudessakin.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) poistui illalla euroryhmän kokouksesta tyytyväisen oloisena. Kokouksessa päätettiin myöntää Kreikalle kolmas lainaohjelma, jonka arvo on kolmen vuoden kuluessa 86 miljardia euroa.

– Loppu hyvin kaikki hyvin. Tässä vaiheessa voidaan kääntää sivua Kreikan kriisissä, Stubb sanoi.

Hänen mukaansa kokouksen ilmapiiri oli nyt paljon parempi, sillä kiistat oli käyty jo heinäkuun dramaattisessa koko yön eurohuippukokouksessa.

– Perusviesti on yksiselitteisen selkeä. Piikki ei ole auki, ehdollisuus on edelleen erittäin tiukka.

Lainan myöntää käytännössä Euroopan vakausmekanismi EVM. Suomi on maksanut rahastoon noin 1,4 miljardin euron suuruisen osuutensa sen pääomasta.

Stubb korostaa, että rahastoon ei tarvitse maksaa uutta rahaa Kreikan uuden paketin takia. Veronmaksajien laskennalliset vastuut kuitenkin kasvavat.

– Lukua ei pysty määrittämään ennen kuin rahat maksetaan. Mutta jos katsotaan, oliko uutta rahaa, niin vastaus on ei, Stubb sanoi.

Kreikan ja Kreikan tukemisen selvittämättömistä asioista keskeisin on velkajärjestely. Näin sanoo tutkijatohtori Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Toinen kysymysmerkki on velkahelpotusta vaativan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukanaolo.

Nämä asiat ratkennevat suurin piirtein lokakuussa.

– Ilman tätä velkäjärjestelyä tämä paketti tuskin tulee olemaan mikään pysyvä helpotus Kreikalle.

"Velkajärjestelyssä pallo on euromailla ja euromaiden poliittisilla päättäjillä"

Miettinen huomauttaa, että Euroopan keskeiset päättäjät suhtautuvat Kreikan velkojen leikkauksiin kriittisesti. Vaihtoehtoina voisivat olla laina-aikojen pidentäminen ja korkojen lasku. Tämäkin on poliittisesti hankala kysymys – ennen kaikkea Euroopan kansalaisille, sanoo tutkijatohtori.

Miettisen mukaan poliitikot – Suomenkin keskeiset ministerit – ymmärtävät matematiikan päätösten taustalla, mutta puheet velkojen anteeksiannosta ovat poliittisesti niin vaikea asia, että siihen ei juurikaan olla valmiita.

– Velkajärjestelyssä pallo on euromailla ja euromaiden poliittisilla päättäjillä.

Syys-lokakuussa selviää, miten velkajärjestely tehdään ja miten se argumentoidaan kansalaisille, sanoo Miettinen.

– Tämä matematiikka tässä kyllä tulee jossain vaiheessa vastaan, että jos järjestelystä halutaan saada pysyvä, on ikään kuin pakko sisällyttää velkajärjestely pakettiin.

IMF on sanonut, ettei lähde avustajaksi ilman Kreikan velkojen järjestelyä. Valuuttarahasto on luvannut päättää asiasta vasta, kun Euroopan vakausmekanismista on Kreikalle apua jo annettu ja Kreikan uudistustoimia on ensi kerran arvioitu. IMF:n päätös lienee näin luvassa lokakuussa.

Mahdolliset vaalit ovat riski Syrizalle, eivät pelastuspaketille

Kreikan parlamentti äänestää hallituksen luottamuksesta torstaina.

Pääministeri Alexis Tsipras hakee tukea oppositiolta, koska pelastuspaketti jakaa Tsiprasin Syriza-puoletta pahasti.

Timo Miettinen uskoo, että Kreikassa järjestetään lopulta joka tapauksessa syksyllä uudet vaalit. Tällöin eri puolueet joutuvat ottamaan kantaa velkaohjelmaan.

– Kreikassa poliittinen tilanne on se, että hyvin suuri osa parlamentissa olevista puolueista suhtautuu hyvin myönteisesti tähän pakettiin, joten Kreikalle annetun ohjelman suhteen vaaleilla ei todennäköisesti tule olemaan kovin suurta merkitystä.

Sen sijaan vaaleilla on merkitystä apupaketin jakaman Syriza-puolueen tulevaisuudelle, tutkijatohtori pohtii.

Grexit voi siintää kaukaisuudessa

Grexitiä eli Kreikan poistumista euroalueesta ja ehkä EU:stakin ei tällä haavaa ole näköpiirissä.

– Ongelmana on vieläkin tämä Kreikan velkakestävyys, sanoo Miettinen.

Jos Kreikan velkoja ei järjestellä eli käytännössä leikata, Kreikka ei päässe tavoitteisiin, joita sille on asetettu esimerkiksi budjettialijäämästä.

Tällöin on todennäköistä, että Kreikka on taas uusissa maksuvaikeuksissa, ja Grexit alkaa häämöttää.

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan Anne-Mari Virolaisen (kok.) mukaan euroalueen valtiovarainministerien eilinen Kreikka-kokous sujui ennakkoon laaditun käsikirjoituksen mukaan eikä valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) tarvinnut uusia ohjeita Brysseliin.

Suuri valiokunta hyväksyi torstaina hallituksen toimintalinjan äänestyksen jälkeen. Kreikan kolmannen lainaohjelman hyväksymistä vastustivat SDP ja kristillisdemokraatit.

Virolaisen mukaan Suomi on valmis joustamaan Kreikan lainaehdoissa, mutta velan leikkaamista ei hyväksytä.

– Me voimme laina-aikoja, lyhennysvapaita tai koron maksua lykätä mitä ollaan tähänkin saakka tehty, mutta sen varsinaisen velkapääoman leikkaamiseen emme voi suostua, Virolainen linjaa.

Virolainen on varovaisen luottavainen siihen, että Kreikka toteuttaa vaaditut uudistukset. Hän muistuttaa, että lainaohjelma on tiukasti ehdollinen, ja  Euroopan komissio, EKP ja kansainvälinen valuuttarahasto valvovat uudistusten toteutumista.

– Aina kun lainaerä on tulossa maksuun niin sitä ennen troikka arvioi, ovatko ne uudistukset, mitä on vaadittu, onko ne viety käytäntöön, hän korostaa.

Virolaisen mukaan lainaohjelman ehdot asettavat Kreikan ”selkä seinää vasten”.

– Mutta kyllä he ovat jo kuukauden ajan tehneet näitä ennakollisia toimenpiteitä. Siinä mielessä olen varovaisen luottavainen.

Virolainen pitää tärkeänä, että myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF tulee syksyn aikana mukaan Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan.

Suomen irtautuminen eurosta –”Fixit”- ei ole ensimmäistä kertaa tapetilla. Viime vuonna Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen johtama tutkimusryhmä julkaisi kirjan ”Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot”, jossa Suomen euroero mainitaan yhtenä mahdollisena ratkaisuna yhteisvaluutan mukanaan tuomiin ongelmiin.

Kirjassa esitellään myös ajatus rinnakkaisvaluuttoihin siirtymisestä, jossa euron rinnalle otettaisiin kansalliset valuutat, joiden arvo muodostuisi päivittäin markkinoilla.  

– Kaikki euroissa tehdyt toimivat sopimukset toimisivat kuten tähän asti, mutta ne voitaisiin tehdä jatkossa myös kansallisvaluutoissa. Euro säilyisi painotettuna korivaluuttana, Kanniainen selittää työryhmän hahmotelmaa.

Paavo Väyrynen mainitsee Kanniaisen johtaman EuroThinkTank-ryhmän ehdotuksen rinnakkaisvaluutoista aloittamansa kansalaisaloitteen perusteluissa. Talousasiantuntijoiden ryhmään kuuluu muun muassa valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajan toimesta eläköitynyt Peter Nyberg sekä nykyisin Kokoomuksen kansanedustajana toimiva Elina Lepomäki.

Liian vahva euro kuristaa

Työryhmän selvityksessä tuodaan esille eurojärjestelmän heikkouksia. Raportin johtopäätöksissä suhtaudutaan hyvin skeptisesti siihen, että yhteisvaluutta voisi toimia nykyisen löyhän liittovaltion olosuhteissa.

Samaan lopputulokseen ollaan päädytty myös Suomen ulkopuolella: kesäkuussa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin johdolla valmistellussa raportissa ehdotetaan rahaliiton syventämistä ja euromaiden yhteisen valtiovarainministeriön perustamista.

– Nykytilanne on todella heikko ja historia osoittaa, että tällaiset valuuttaunionit ovat hajonneet. Euron ongelmat ovat sitä luokkaa, että nyt vaihtoehtona näyttää olevan suunta joko kohti Yhdysvaltojen tai Sveitsin mallin mukaista liittovaltiota tai paluuta Euroopan unioniin, jossa rahaliiton jäsenmailla on kansalliset valuutat, professori Vesa Kanniainen sanoo.

Kanniaisen mukaan Saksa pitää tällä hetkellä euroa liian vahvana muille euromaille. Vapaasti markkinoilla kelluvat rinnakkaisvaluutat devalvoituisivat kunkin kansantalouden suorituskyvyn mukaiseksi.

Euromaiden kansalaisille kyyti voisi olla alkuun karua. Esimerkiksi Kreikassa drakman arvo suhteessa euroon voisi tippua jopa 50 prosenttia. On arvailun varassa, kuinka paljon suomalaisten ostovoima laskisi, mikäli palkkapäivänä verkkopankkiin alkaisi ilmestyä eurojen sijaan markkoja.

– Kirjaa tehdessämme arvioimme, että Suomen rinnakkaisvaluutta saattaisi devalvoitua noin 6 prosenttia. Näen, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt siitä ja markka saattaisi heikentyä enemmänkin. Pointti onkin siinä, että vapaasti kelluvan valuutan arvo olisi joka päivä oikea. Suomalainen työmies saisi sen ostovoiman minkä hän ansaitsee, eli mihin Suomen kansantalouden suorituskyky pystyy vientimarkkinoilla, Kanniainen selittää.

Uhkana talletuspako ja talouskriisi

Ekonomisti Roger Wessmanin mukaan eurosta lähteminen johtaisi todennäköisesti talouskriisin. Wessman ei ole Eurothinktank-ryhmän jäsen, mutta on osallistunut aktiivisesti julkiseen keskusteluun eurojärjestelmästä.  

– Akateemisessa norsunluutornissa on helppo todeta, että markka voisi toimia paremmin kuin euro, ja unohtaa millainen ongelma siirtymisprosessi olisi. Pahimmillaan saataisiin aikaan valtava sotku, Roger Wessman sanoo.

Wessman pitää hyvin todennäköisenä, että Suomen ilmoitettua euroerosta seurauksena olisi talletuspako Suomessa toimivista pankeista.

– Mahdollisesti oltaisiin pakotettuja pitkän siirtymävaiheen aikana asettamaan talletusten nostorajoituksia, samaan tapaan kuin kesällä Kreikasta.

Teknisesti siirtymä olisi Wessmanin mukaan mahdollista tehdä suhteellisen kivuttomasti, jos Euroopan keskuspankki olisi valmis rahoittamaan eurosta lähtevän valtion pankkijärjestelmää siirtymävaiheen ajan. Se taas tuskin tulisi tapahtumaan.   

– Jos suomalaiset pankit joutuvat ongelmiin euroeron takia, niin siinä vaiheessa on myöhäistä pyytää apua Euroopan keskuspankilta, Wessman sanoo. 

Markan romahdus ei ole unohtunut

Kanniainen pitää puheita markan uuden tulemisen aiheuttamasta markkinakaaoksesta pelotteluna, mutta painottaa että valmistelutyö olisi hoidettava huolella. Vahvan markan romahtamisen aiheuttamat traumat eivät ole vielä parantuneet.

– Kyllähän maailmalla on omia valuuttoja otettu käyttöön ennenkin ja joustavan valuuttakurssin maat ovat pärjänneet erinomaisesti. Tämä on sitä vanhaa pelottelua joka perustuu suomalaiseen kokemukseen 90-luvun lamasta, jolloin meillä oli väärin perustein kiinnitetty ylivahva markka. Markkinat odottivat sen romahtavan ja näinhän siinä sitten kävi, professori Vesa Kanniainen sanoo.

Kanniainen ei itse ota kantaa siihen, mikä ratkaisu olisi Suomelle paras, mutta korostaa sitä, että myös omaan valuuttaan siirtymisen on oltava pöydällä yhtenä selkeästi mietittynä vaihtoehtona.

Epätäydellinenkin järjestelmä pysyy pystyssä

Kaikki Eurothinktank-ryhmän jäsenet eivät varo ottamasta kantaa. Taloustutkija Elina Berghäll sanoo, että ei ole keksinyt sellaista euron tuomaa etua, joka voittaisi eurojäsenyyden mukanaan tuomat haitat.

– Olen sitä mieltä, että Suomen euroero on periaatteessa kannatettava, Elina Berghäll kertoo.

Taloustutkijan mukaan voimakas devalvoituminen kelluvan valuuttakurssin avulla parantaisi kilpailukykyä ja työttömyystilanne kohentuisi.

– Tällä hetkellä valuutta ei jousta, vaan sopeutuminen taloustilanteeseen tapahtuu työttömyyden lisääntymisen kautta.

Myös Wessmanin mielestä eurojärjestelmä on ongelmallinen, mutta hänen mukaansa euroero olisi vielä suurempi riski. Poliittista tahtoa liikkua kohti tiiviimpää integraatiota tai omia kansallisia valuuttoja ei ole, joten nykyinen tilanne tulee todennäköisesti jatkumaan, Wessman arvioi.

– Olen sitä mieltä, että parempi olisi jos euroa ei olisi koskaan perustettu, mutta nyt on liian myöhäistä vaikuttaa siihen. Nyt kun ollaan tässä jamassa, on parempi minimoida eurojärjestelmän aiheuttamat kustannukset. Neuvostoliittokaan ei ollut mikään kovin toimiva talousjärjestelmä, mutta sekin pysyi kasassa melkein 70 vuotta, Wessman sanoo.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo uskovansa, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) osallistuu Kreikan kolmanteen lainapakettiin. Saksan parlamentti äänestää Kreikan lainapaketin hyväksymisestä keskiviikkona, ja Merkel on yrittänyt vakuuttaa rivinsä IMF:n osallistumisesta.

– IMF osallistui neuvotteluihin. Se tukee Kreikan sopimusta, Merkel sanoi Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n haastattelussa.

Hänen mukaansa IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on luvannut yrittää vaikuttaa valuuttarahaston johtokuntaan osallistumisen puolesta.

– En epäile, etteikö Lagarden lupauksesta tulisi totta, Merkel sanoi.

Monet Merkelin kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n ja sen baijerilaista sisarpuolueen CSU:n jäsenet haluavat IMF:n mukaan lainapakettiin. IMF on kuitenkin ilmoittanut, että se päättää osallistumisestaan lainaohjelmaan vasta lokakuussa.

Lisäksi Lagarde on useaan otteeseen puhunut Kreikan velkahelpotusten puolesta. Merkel sanoi myönnytyksenä velkahelpotusvaatimuksiin, että Kreikan lainataakkaa voisi keventää laina-aikoja pidentämällä ja korkoja laskelmalla.

Euromaiden valtionvarainministerit hyväksyivät perjantaina Kreikan kolmannen lainapaketin. Lainaohjelman koko on enintään 86 miljardia euroa, ja se kestää kolme vuotta.

Kreikassa sosialistinen Pasok-puolue on ilmoittanut, ettei se tue pääministeri Alexis Tsiprasia, jos Tsipras päättää järjestää luottamuslauseäänestyksen maan viimeaikaisten poliittisten tapahtumien takia, uutistoimisto Reuters kirjoittaa.

Kreikan parlamentti hyväksyi perjantaina maan uuden eli kolmannen lainaohjelman. Moni vasemmistolaisen Syriza-puolueen edustaja äänesti avustuspakettia vastaan. Se saikin hyväksynnän opposition tuella, mukaan lukien Pasokin.

Tämä on pakottanut Tsiprasin harkitsemaan luottamuslauseäänestystä. Jos Tsipras häviäisi tuon äänestyksen, tulos tasoittaisi tietä Kreikan ennenaikaisille vaaleille.

Pasok tähdentää Reutersin mukaan, että vaikka puolue tuki hallitusta lainaohjelmaäänestyksessä, se teki niin vain Kreikan pelastamiseksi taloudelliselta tuholta, eikä sen tuki ulottuisi luottamuslauseäänestykseen tulevina viikkoina.

Puolue syyttää Tsiprasia ja hänen hallituskumppaniaan Panos Kammenosia siitä, että Kreikan oli suostuttava euroalueen ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimiin tiukkoihin säästö- ja uudistusehtoihin, jotta se sai lainaohjelmansa. Pasok kuvailee uutta lainaohjelmaa maan ankarimmaksi toistaiseksi.

– Meillä ei ole luottamusta Tsipras–Kammenos-hallitukseen, emmekä tietenkään anna sitä, jos sellaista kysytään, puolue sanoo lausunnossaan.

Pasokilla on Kreikan parlamentissa vain kolmetoista edustajaa, mutta Tsipras voi tarvita kaiken tuen, jonka suinkin saa, Reuters toteaa. Uutistoimiston mukaan Pasok ei kertonut, aikoisiko se äänestää hallitusta vastaan vai vain pidättäytyä äänestyksestä.

Pasokin lisäksi pääoppositiopuolue, konservatiivinen Uusi demokratia on jo sanonut, ettei se aio tukea Tsiprasin hallitusta.

Kreikkalaisten virkamieslähteiden mukaan pääministeri Alexis Tsipras aikoo esittää presidentille eronpyyntönsä vielä tänään torstaina, kertovat Reuters ja kreikkalainen uutistoimisto ANA.

Virkamiesten mukaan on todennäköistä, että maassa järjestetään ennenaikaiset vaalit 20. syyskuuta.

– Tavoitteena on pitää vaalit 20. syyskuuta, virkamieslähde sanoi Reutersin mukaan torstaina hallituksen kokouksen päätyttyä.

Pääministeri Tsipras neuvotteli torstaina pitkään muiden ministerien ja korkeiden virkamiesten kanssa. Myös Kreikan yleisradioyhtiö ERT:n mukaan Tsiprasilta odotetaan illalla ilmoitusta ennenaikaisista vaaleista.

– Aivan varmaa on se, että vaaleja tarvitaan, energia- ja ympäristöministeri Panos Skourletis sanoi ERT:llä uutistoimisto AP:n mukaan.

Skourletisin mukaan vaalit ovat tarpeen kahdesta syystä. Ensinnäkin kymmenet Tsiprasin vasemmistolaisen Syriza-puolueen edustajat äänestivät hallituksen hyväksymää kolmatta lainaohjelmaa vastaan, eli hallitus on käytännössä menettänyt parlamentaarisen enemmistönsä.

Toisaalta Syriza on nyt sitoutunut viemään läpi lainaohjelman tiukat ehdot, jotka eroavat täysin lupauksista, joilla puolue nousi valtaan. Syriza voitti viime vaalit lupaamalla, että se peruu velkojien vaatimia leikkauksia ja verenkorotuksia.

Syrizan valtakausi on kestänyt seitsemän kuukautta

Syriza nousi valtaan tammikuussa – silloinkin ennenaikaisissa vaaleissa. Kreikan perustuslaissa määrätään erityisehtoja vaalien järjestämiselle alle 12 kuukauden sisällä edellisistä.

Jos Tsipras eroaa, presidentti ei voi heti julistaa uusia vaaleja, vaan hänen täytyy konsultoida muita puolueita ja selvittää, voivatko ne muodostaa hallituksen. Parlamentin nykyisellä kokoonpanolla se näyttää epätodennäköiseltä.

24. heinäkuuta julkaistussa mielipidemittauksessa Syriza oli edelleen selvästi suosituin puolue 33,6 prosentin kannatuksella, Reuters kertoo. Sen kannatus ei kuitenkaan riittäisi hallituksen muodostamiseen yksin. Lomakauden vuoksi tuoreempia mielipidemittauksia ei ole julkaistu.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras on ilmoittanut hallituksensa erosta. Tsipras piti torstai-iltana tiedotustilaisuuden.

Tsipras ilmoitti samalla, että maassa järjestetään ennenaikaiset vaalit. Virkamieslähteet kertoivat aiemmin illalla, että ne pidettäisiin 20.9.

Vaaleissa kreikkalaiset saavat kertoa, miten he suhtautuvat Tsiprasin vasemmistolaisen hallituksen solmimaan talousapusopimukseen lainoittajamaiden kanssa, hän totesi. Hän itse sanoi toivovansa, että sopimus saa kannatuksen ja että sitä noudatetaan tulevaisuudessa.

Tsiprasin hallitus nousi valtaan tammikuussa ennenaikaisten vaalien jälkeen.

Suomen laskennallinen osuus Kreikalle annetuista lainoista on noussut 4,29 miljardiin euroon. Suomen osuus on kasvanut Kreikan kolmannen lainapaketin ensimmäisen maksuerän myötä 230 miljoonalla eurolla. Luvut perustuvat valtiovarainministeriön päivitettyihin laskelmiin.

Suomen Kreikalle myöntämistä lainoista suurin osa, 2,52 miljardia euroa, on annettu Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kautta. Suomelle on tästä summasta kertynyt korkoja toistaiseksi 440 miljoonan euron arvosta.

Kahdenvälisissä lainoissa Kreikalle Suomella on kiinni miljardi euroa. Tuoreessa Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta annetussa rahoituksessa Suomen osuus on toistaiseksi 230 miljoonaa euroa. Kansainvälisen valuuttarahaston kautta annetussa Kreikka-tuessa Suomen osuus on 100 miljoonaa euroa.

Suomen sopima vakuusjärjestely kattaa yhteensä 930 miljoonalla eurolla Kreikalle myönnettyjä lainoja. Vakuuksien osuus kaikesta Suomen Kreikalle antamasta lainasta on näin reilu viidennes. Varat on sijoitettu korkeimman luottoluokituksen saaneiden eurovaltioiden velkakirjoihin.

Kreikan vuodesta 2010 alkaen saamat tukimiljardit ovat menneet lähes kokonaisuudessaan pankeille, laskee European School of Management & Technologyn julkaisema selvitys.

Kreikka on saanut Euroopan unionilta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja Euroopan keskuspankilta kolme tukipakettia. Niiden ja tiukkojen talousuudistusten avulla vararikon partaalla olevan maan pitäisi nousta jaloilleen.

Alle 10 miljardia kahden ensimmäisen lainapaketin yli 200 miljardista on mennyt Kreikan valtion budjettiin, selvityksessä lasketaan.

Lähes 90 miljardia euroa on käytetty Kreikan velkojen lyhentämiseen, yli 50 miljardia korkoihin ja lähes 40 miljardia pankkien pääomittamiseen. Kolmisenkymmentä miljardia on maksettu yksityisille sijoittajille, jotta nämä hyväksyisivät tätä suuremmat tappiot Kreikan lainojen uudelleenjärjestelyssä.

Selvityksen mukaan Kreikkaa ei tukipaketeilla ole pelastettu, vaan lähinnä eurooppalaisia pankkeja ja samalla velkariski on siirtynyt yksityiseltä julkiselle puolelle.

Euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat maanantaina ylimääräiseen kokoukseen keskustelemaan Kreikan talouden sopeutusohjelmasta. Suomea edustaa kokouksessa valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok).

EU:n komissio, Euroopan vakausmekanismi, Euroopan keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat yhdessä Kreikan kanssa valmistelleet maan tukiohjelman ensimmäistä väliarviota.

Euroryhmä pääsee arvioimaan muun muassa eläkejärjestelmän ja tuloveron uudistuksia, ongelmalainojen hallintaa ja yksityistämisohjelmaa.

Euroryhmä arvioi, onko tukiohjelman tavoitteet saavutettu ja mitä toimia Kreikalta vielä vaaditaan, että kolmannen tukipaketin seuraavat erät voidaan maksaa.

Ateenassa liikenne pysähdyksissä

Kreikassa ammattiliitot julistivat kolmipäiväisen yleislakon vastustaakseen maan velkojien vaatimia eläkkeiden leikkausta ja verojen lisäämistä, uutistoimisto AFP kertoo. Liikenne Ateenassa on lähes kokonaan pysähdyksissä.

Euroalueen valtiovarainministeriden piti kokoontua jo huhtikuun lopussa arvioimaan, täyttääkö Kreikka tukipaketin ehdot.

Kokous kuitenkin peruttiin, koska neuvottelut uudistuksista eivät edenneet. Lainaohjelman ehdoissa sovittiin lainsäädännön tiukentamisesta, mutta lakiuudistukset ovat jääneet puolitiehen.