Hallitus on onnistunut tuomaan oman näkökulmansa hyvin esille Kreikka-keskustelussa, arvioi filosofian ja retoriikan tutkija Severi Hämäri TV1:n Päivän kasvo -ohjelmassa. Erityisesti kehuja saa pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka on noussut esille sillanrakentajana ja kompromissin takaajana.

Hämäri katsoo, että hallitus on sisäpoliittisesti jäänyt voitolle Kreikka-keskustelusta. Tiukasta ja epävarmasta tilanteesta huolimatta ministerit ovat selvinneet Kreikan asettamasta retorisesta haasteesta ja saaneet haluamansa vaikutelma aikaiseksi keskustelussa.

Yksi todiste hallituksen retorisesta onnistumisesta on SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen tämänpäiväinen kommentti, jossa hän kertoo seisovansa hallituksen Kreikka-linjan takana. Toisaalta Rinteen kommenttia selittää myös se, että nykyhallitus on monella tapaa jatkanut SDP:n Kreikka-linjaa.

Sipilä ei ole sitonut itseään keskusteluun

Hämärin mielestä Sipilä on toiminut järkevästi, kun hän on antanut Kreikka-keskustelussa enemmän tilaa valtiovarainministeri Alexander Stubbille (kok.) ja ulkoministeri Timo Soinille (ps.) hoitaa tilannetta.

– Hän on pitänyt omat tiedotustilaisuutensa varsin lyhyinä. Hän on puhunut lyhyesti, eikä ole sitonut itseään tähän keskusteluun, Hämäri sanoo.

Kulissien takana käydyt vaikeat keskustelut ovat jääneet julkisuuden ulkopuolelle ja Sipilä on näin voinut tuoda esille hallituksen yhteisen kannan.

– Tämä on retoriikan kannalta juuri oikeanlainen tapa toimia tällaisessa tilanteessa, jos on johtaja.

Pääministeriin verrattuna Stubbin ja Soinin asema on ollut selvästi haastavampi. Kumpikin ministeri on joutunut taiteilemaan oman puolueen ja hallituksen kantojen välillä. Etenkin Soini on Hämärin mielestä selvinnyt tästä haasteesta varsin hyvin.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kertoi perjantaina, että se on vastaanottanut Kreikan virallisen pyynnön uudesta lainaohjelmasta.

Kreikan on määrä aloittaa EU:n ja IMF:n kanssa lähipäivinä neuvottelut kolmen vuoden mittaisesta ja 86 miljardin euron suuruisesta hätälainaohjelmasta. Uusi lainaohjelma olisi järjestyksessään kolmas. Kreikan aiemmat tukipaketit myönnettiin vuosina 2010 ja 2012.

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on sanonut, ettei valuuttarahasto osallistu Kreikan kolmanteen hätälainaohjelmaan, jos siihen ei sisälly Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyä.

Kreikan nykyinen lainaohjelma IMF:n kanssa jatkuu alkuvuoteen 2016 asti.

Kreikka on jo aiemmin ehtinyt jättää lainapyyntönsä euromaiden hallinnoimalle Euroopan vakausmekanismille.

Varhain torstaina Kreikan parlamentti hyväksyi toisen osan lakiuudistuksista, jotka euromaat olivat asettaneet ehdoksi uusien lainaneuvottelujen aloittamiselle.

Ylivelkaantunut Kreikka ja sen kansainväliset lainoittajat pääsevät aloittamaan neuvottelut Kreikan uudesta hätälainaohjelmasta ensi viikolla, kreikkalainen hallituslähde kertoo uutistoimistoille.

Lainoittajien eli EU-komission, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustajia saapuu Ateenaan keskustelemaan lainaohjelmasta tiistaina. Edustustojen johtajien odotetaan liittyvän neuvotteluihin torstaihin mennessä.

Alun perin tarkoituksena oli, että lainaneuvottelut alkaisivat jo maanantaina. Neuvottelujen alku on kuitenkin viivästynyt muun muassa neuvottelupaikkaan ja turvallisuuteen liittyvistä syistä. Kreikkalaisviranomainen vakuuttaa uutistoimistoille, ettei lykkäys johdu poliittisista syistä.

Osapuolet pyrkivät sopimaan Kreikan uudesta lainaohjelmasta ennen elokuun 20. päivää, jolloin Kreikan tulisi maksaa EKP:lle 3,2 miljardin euron lainaerä, jonka maksamiseen sillä ei tällä hetkellä ole varoja. Aikataulua kiristää se, että lopullinen lainasopimus tarvitsee Kreikan parlamentin ja muiden euromaiden hyväksynnän, mikä voi uutistoimisto AFP:n mukaan kestää helposti yli viikon.

Uuden lainaohjelman ohella Ateenassa keskusteltaneen Kreikan velkataakan kestävyydestä. Kreikan julkinen velka on noin 170 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Kreikan luotonantajien edustajat ovat saapuneet Ateenaan, ja lainaneuvottelut maan kolmannesta lainapaketista käynnistyvät välittömästi, EU-komissiosta kerrotaan.

Kreikka on ilmoittanut, että se haluaa sopia uudesta lainaohjelmasta ennen elokuun 20. päivää. Silloin erääntyy Kreikan 3,2 miljardin euron lainaerä Euroopan keskuspankille.

Kreikka neuvottelee uudesta 86 miljardin euron lainaohjelmasta EU-komission, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustajien kanssa.

Euroopan komissio on kiistänyt Kreikan entisen valtiovarainministerin Gianis Varoufakisin syytökset siitä, että velkojat kontrolloisivat Kreikan verohallintoa.

Varoufakis sanoi julkisuuteen vuodetussa puhelinkeskustelussa sijoittajille, että verohallinto on "suoraan ja täydellisesti troikan kontrollissa". Velkojien troikan muodostavat Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Euroopan komission tiedottaja Mina Andreeva sanoi tiistaina, että syytökset ovat "vääriä ja perusteettomia".

– Komissio ja IMF tarjoavat verohallinnolle vain teknistä apua, eivätkä todellakaan kontrolloi [sitä], hän kertoi tiedotustilaisuudessa.

– Se ei yksinkertaisesti ole totta, Andreeva sanoi.

Varoufakisin syytökset liittyvät hänen eronsa jälkeen paljastuneeseen salaiseen suunnitelmaan. Varoufakis oli vuodetun keskustelun perusteella kaavaillut rinnakkaisen valuuttajärjestelmän rakentamista, jotta Kreikka voisi tarvittaessa siirtyä nopeasti eurosta drakmaan.

Varoufakis oli sanonut keskustelussa, että suunnitelman toteuttamiseksi on hakkeroitava pääsy kreikkalaisten verotietoihin, sillä ne ovat troikan kontrollissa. Varoufakis on vahvistanut vuodetun nauhoituksen aitouden.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ei aio osallistua Kreikan kolmanteen tukiohjelmaan ennen kuin Kreikka ja sen velkojat ovat päässet sopuun uudistuksista ja mahdollisesta velkahelpotuksesta.

Syynä on Kreikan suuri velkamäärä ja se, ettei maa ole suorittanut aiemmin vaadittuja uudistuksia.

Nimettömänä tiedotusvälineille puhunut IMF:n virkailija kertoi, että valuuttarahasto on mukana Kreikan ja EU:n välissä neuvotteluissa, mutta ei aio osallistua mihinkään avustusohjelmaan lähiaikoina.

Hän painotti, että rahasto voi kannattaa ainostaan "kattavaa" tukiohjelmaa.

Jo aiemmin IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on sanonut, ettei Kreikka selviä velkataakastaan ilman velkojen leikkaamista tai maksuaikataulujen uudelleenjärjestelyä.

IMF:n päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia Kreikalle, maan on vaikea saada rahaa muualta. Myös päätökset tuesta voivat myöhästyä kuukausilla, koska monet EU-maat ovat asettaneet ehdoksi IMF:n osallistumisen.

Esimerkiksi Saksassa päätöstä Kreikan uudesta lainaohjelmasta ei saada läpi liittopäivillä ilman valuuttarahaston mukanaoloa. Suomi taas on vastustanut Kreikan velkojen leikkaamista.

Talouslehti Financial Timesin mukaan IMF:n virkailijat esittelivät Kreikan tilannetta rahaston johtokunnalle keskiviikkona. Heistä IMF ei voi sääntöjensä takia osallistua maan tukemiseen ennen kuin Kreikka on vienyt läpi lisäuudistuksia, ja EU-maat ovat sitoutuneet velkahelpotuksiin.

IMF:n virkailijan mukaan EU-mailta voidaan odottaa päätöksiä Kreikan mahdollisesta velkojen järjestelystä vasta syksyllä, joten ennen sitä valuuttarahasto ei osallistu Kreikan tukipakettiin.

Kreikka neuvottelee parhaillaan uudesta 86 miljardin euron lainaohjelmasta EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston edustajien kanssa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho pitää ongelmallisina tietoja, joiden mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei osallistu Kreikan kolmanteen tukiohjelmaan, ennen kuin Kreikka ja sen velkojat ovat päässeet sopuun maan uudistuksista ja mahdollisesta velkahelpotuksesta.

– Jos tieto pitää paikkansa, tämä on ongelmallista, sillä Suomen pitkäaikainen linja on ollut, että IMF:n pitää osallistua tukiohjelmiin, jotta Suomi osallistuisi niihin, Terho huomauttaa.

Sama kanta on useilla EU-mailla. Suomi on vastustanut Kreikan velkojen leikkaamista.

– Toistaiseksi ei ole ehdotusta, johon ottaa kantaa, mutta kanta on lähtökohtaisesti kielteinen, muuttumaton, kunnes on jokin ehdotus, jota harkita, Terho kommentoi mahdollisia velkaleikkauksia tai aikataulumuutoksia perussuomalaisten kannalta.

Lyhytsanaisesti asiaa kommentoiva Terho kuvailee Suomella olevan edessä harkinnan paikan, jos IMF ei ole mukana tukiohjelmassa. Kreikka neuvottelee parhaillaan uudesta 86 miljardin euron lainaohjelmasta EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa.

Suuren valiokunnan jäsen Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoo, että uutiset Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mahdollisesta poisjäännistä Kreikan kolmannesta tukipaketista ovat hälyttäviä.

Jos IMF jää pois, Suomi joutuu hyvin tarkkaan pohtimaan, mikä tilanne Kreikan rahoittamisessa on, sanoo Anttila.

– IMF:llä on sitä osaamista. Se on erittäin tärkeä, kantava voimavara – sekä rahoittajana että osaajana – tässä Kreikka-tukipakettien rakentamisessa.

Suomi joutuu ottamaan kantaa asiaan siinä vaiheessa, jos IMF virallisesti ilmoittaa, ettei suo Kreikalle rahoituspanostaan. Tätä ei vielä ole tapahtunut, ja Anttila on sitä mieltä, että IMF:n mahdolliset aikeet eivät tässä vaiheessa muuta Suomen kantaa mitenkään.

IMF:n päätökset tulevat paljon myöhemmin

IMF:n epäilykset saattavat kyllä heijastua ja näkyä, kun vielä aivan alkutaipaleella olevat neuvottelut etenevät, Anttila arvioi.

Anttila muistuttaa, että IMF on luvannut olla mukana neuvotteluissa, vaikka ei vielä pitkään aikaan teekään päätöksiä rahoittamisesta.

– Jos oikein olen ymmärtänyt, niin IMF:n suurin kysymysmerkki on Kreikan velkataakka. Tämä kulminoituu siihen.

– Jos IMF tosissaan on irtoamassa, sitten ollaan aika uuden tilanteen edessä.

IMF tahtoo ohjata keskustelua

Sirkka-Liisa Anttila ei halua kiirehtiä asioiden edelle. Hänen mukaansa IMF halunnee kommentillaan käynnistää keskustelua siitä, miten Kreikan velkataakka saadaan kestävälle tasolle.

Suomi vastustaa IMF:n esittämää velkojen leikkausta, koska anteeksianto saattaisi Anttilan mukaan herkästi heikentää kreikkalaisten tahtoa ponnistella velkataakan kanssa eteenpäin.

Jos hallitus muuttaa kantaansa IMF:n tulevien vaateiden takia, kanta tulee suuren valiokunnan käsittelyyn.

– Suomessa on sikäli erinomainen tämä järjestelmä, että parlamentaarinen käsittely on aina mukana, kun Euroopan unionissa tehdään päätöksiä, jotka Suomea sitovat.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman uskoo Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n olevan tosissaan siinä, ettei se aio osallistua Kreikan kolmanteen tukiohjelmaan ennen kuin Kreikka ja sen velkojat ovat päässeet sopuun uudistuksista ja mahdollisesta velkahelpotuksesta.

Korkman toteaa Ylelle, että tähän olisi useita syitä. Niistä ensimmäinen olisi se, että IMF:n omat säännöt kieltävät rahoituksen myöntämisen sellaiselle maalle, jota ei pidetä maksukykyisenä ja joka on vararikkotilassa.

– Silloin täytyy ensiksi tehdä velkajärjestely ennen kuin tukirahoitusta voidaan myöntää, Korkman sanoo.

– Toinen seikka on se, että muiden mannerten edustajat Kansainvälisessä valuuttarahastossa ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että valuuttarahasto käyttää liikaa resursseja sellaisen pienen eurooppalaisen maan tukemiseksi, jota Eurooppa itse voisi hoitaa.

Hänen mukaansa IMF:n kolmas näkökanta on se, ettei se usko Kreikan kykenevän maksamaan velkoja takaisin.

– Silloin todellakin jokainen pankkiiri sanoisi, että jos asiakas on maksukyvytön, ei kannata oikeastaan lainaakaan myöntää ennen kuin on putsattu jotenkin se konkurssipesä.

"Kreikan velkataakka ei ole ylivoimainen"

Kreikka neuvottelee parhaillaan uudesta lainaohjelmasta EU-komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n edustajien kanssa. Tuo ohjelma olisi 86 miljardin euron arvoinen.

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on sanonut jo aiemmin, ettei Kreikka selviä velkataakastaan ilman että sen velkoja leikataan tai maksuaikatauluja järjestellään uudelleen.

Korkmanin mukaan on "tavattoman vaikea" arvioida sitä, kuinka suuri Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyn tai anteeksiantamisen täytyy tapahtua ennen kuin maa pystyy selviytymään eteenpäin.

Hän toteaa, ettei Kreikan velkataakka ole millään tavalla ylivoimainen.

– Heille on jo annettu paljon maksuvapaita vuosia, heillä on pitkä laina-aika, matala korko. Heidän velanhoitorasituksensa on pienempi kuin Portugalissa tai Espanjassa.

– Näin ollen, jos se yhteiskunta ja talous toimisi edes siedettävästi, he voisivat todellakin maksaa nämä velkansa. IMF kuitenkin arvioi, ettei siellä ole tarvittavaa kykyä eikä tarvittavaa poliittista tahtoa. Ymmärrän hyvin sen arvion ja voin sen kyllä jakaa, Korkman sanoo.

Hän tähdentää, että velkajärjestelyn mittaluokkaa on vaikea arvioida ennen kuin on päästy yhteisymmärrykseen sopeutuspolitiikasta ja arvioitu, onko tuo politiikka realistinen.

– Jos Kreikan velkaa on nyt reippaasti yli 300 miljardia, niin ehkä se nyt joku sellainen kolmannes siitä, voisi ajatella, olisi vähintäänkin sitten tavalla tai toisella annettava anteeksi. Joko niin, että ne vain poistetaan taseesta, tai sitten niin, että kevennetään velan ehtoja edelleen merkittävästi.

Se, että IMF jäisi pois Kreikan tukipaketista, kasvattaisi sen riskiä, että Kreikka ajautuisi jossain vaiheessa talous- ja rahaliitosta ulos, Korkman arvioi.

– Ei se edelleenkään ole todennäköisin kehitys, mutta se riski on edelleen merkittävä.

Ateenan pörssi aukeaa ensi maanantaina, pörssin tiedottaja kertoi tänään perjantaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

Pörssin mukaan paikallisten sijoittajien arvopaperikauppaa kuitenkin rajoitetaan. Kreikkalaiset sijoittajat saavat ostaa osakkeita olemassaolevilla käteisvaroillaan, mutta he eivät saa nostaa rahaa kreikkalaisilta pankkitileiltään hankkiakseen osakkeita.

Ateenan pörssi on ollut suljettuna kesäkuun 29. päivästä lähtien. Silloin Kreikan hallitus sulki pankit sekä määräsi tiukkoja rajoituksia käteisnostoille ja ulkomaille suuntautuville rahansiirroille. Pankit avasivat ovensa uudestaan 20. heinäkuuta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, ettei Suomi aio toistaiseksi muuttaa linjaustaan Kreikan velkojen leikkaamisesta, vaikka Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on sanonut jäävänsä Kreikan kolmannen tukipaketin ulkopuolelle.

– Kukaan euromaista ei ole ollut siihen valmis. Kyllä se oli kaikkien euromaiden linjaus, joka selvisi euromaiden yhteisessä kokouksessa. Siellä tuli selväksi, ettei sitä kukaan kannata, painotti keskustan pyöräilytapahtumaan Puolangalla osallistunut Sipilä.

Pääministeri korosti, että neuvottelut Kreikan tukiohjelmasta ovat vasta käynnistyneet tällä viikolla. Sipilä arvostaa valuuttarahaston osallistumista.

– IMF mukanalolo on Suomelle erittäin tärkeä, koska se tuo ammattitaitoa tähän prosessiin. Vajaa kuukausi on aikaan neuvotella, ja sen aikana ratkaisu pitää vain löytyä.

Kansainvälinen valuuttarahasto on ilmoittanut, ettei se osallistua Kreikan kolmanteen tukiohjelmaan ennen kuin Kreikka ja sen velkojat ovat päässet sopuun uudistuksista ja velkahelpotuksesta. Syynä on Kreikan suuri velkataakka, ja lipeäminen aiemmista talousuudistuksista.

Suomi on pitänyt IMF:n mukanaoloa ehtona tukipaketteihin osallistumiselle ja vastustanut Kreikan velkojen anteeksiantamista.

Kreikka neuvottelee parhaillaan uudesta 86 miljardin euron lainaohjelmasta EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston edustajien kanssa.

Kreikan pörssi on avattu uudelleen viikkojen tauon jälkeen. Markkinoiden avauduttua Ateenan pörssin yleisindeksi sukelsi heti yli 22 prosenttia. Voimakkaimmin alamäkeen ovat luisuneet tärkeimmät kreikkalaispankit, joiden osakkeiden arvot ovat pudonneet noin 30 prosenttia.

Hieman ennen Kreikan pörssin ovien avautumista kaupankäynti aloitettiin suurten ja tunnettujen kreikkalaisten pörssiyhtiöiden futuureilla, jotka halpenivat yli 15 prosenttia.

Sijoitusanalyytikot ovat ennakoineet, että Ateenan pörssi tulee syöksymään maanantaina jyrkkään alamäkeen.

Uudelleen avattu Kreikan pörssi toimii normaalisti ulkomaalaisille sijoittajille. Paikallisten sijoittajien tekemiä kauppoja sen sijaan rajoitetaan edelleen. Kreikkalaiset eivät esimerkiksi pysty ostamaan osakkeita normaalisti, jos he haluavat käyttää varoja kreikkalaisilta tileiltään. Kaikki rahansiirrot ulkomaisilta tileiltä onnistuvat kuitenkin ilman rajoituksia.

Valuuttapaon ehkäisemiseksi Kreikan pörssi pidettiin kiinni kesäkuun lopulta elokuun alkuun asti.

Ateenan pörssin osakekurssit laskivat maanantaina ennätykselliset 16,2 prosenttia. Voimakasta alamäkeä osattiin odottaa, sillä pörssi avautui maanantaina ensi kertaa viiden viikon tauon jälkeen.

Heti markkinoiden avauduttua yleisindeksi oli yli 22 prosentin laskussa, mutta pörssin sulkeutumiseen mennessä lasku ehti hiukan tasaantua.

Jyrkimmin syöksyivät suurten kreikkalaispankkien osakkeet. Niiden arvo heikkeni maanantaina noin 30 prosenttia, mikä on suurin sallittu pudotus yhdessä päivässä. Kreikkalaispankit ovat olleet vaikeuksissa talletuspaon vuoksi.

Ateenan pörssin toimitusjohtaja Sokrates Lazaridis arvioi Bloomberg TV:n haastattelussa markkinoiden tasaantuvan kuukauden kuluessa. Hän piti jyrkkää alamäkeä pitkän sulun loogisena seurauksena, joka oli kaikkien ennustettavissa.

Uudelleen avattu Kreikan pörssi toimii normaalisti ulkomaalaisille sijoittajille. Paikallisten sijoittajien tekemiä kauppoja kuitenkin rajoitetaan edelleen. Kreikkalaiset eivät esimerkiksi pysty ostamaan osakkeita normaalisti, jos he haluavat käyttää varoja kreikkalaisilta tileiltään.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ja Ranskan presidentti François Hollande ovat yhtä mieltä siitä, että Kreikan uudesta lainaohjelmasta voidaan ja pitääkin sopia pian elokuun 15:nnen päivän jälkeen, uutistoimisto Reuters kirjoittaa.

Kreikan valtioneuvoston kanslian mukaan kaksikko on keskustellut asiasta Egyptissä Suezin kanavan uuden osuuden avajaisten yhteydessä.

Kreikka neuvottelee parhaillaan uudesta lainaohjelmasta EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston edustajien kanssa.

Hollande kommentoi noita neuvotteluja, kun puhui toimittajille kanavaosuuden avajaisissa:

– Neuvottelut lainaohjelmasta on määrä saada päätökseensä elokuun lopussa. Tiedämme, että tämä on vaikeaa. Meidän on myös varmistettava, että ehdot täyttyvät, hyvässä hengessä.

– Juuri nyt uskon, että tunnelma on oikea ja että keskustelut etenevät parhaaseen mahdolliseen suuntaan, Hollande sanoi Reutersin mukaan.

Euroopan komission edustaja on todennut aiemmin Brysselissä, että neuvottelut Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta etenevät "hyväksyttävää suuntaa" kohti ja sopimuksen syntyminen voi olla mahdollista ennen elokuun 20:ttä päivää.

Venäläisen Tass-uutistoimiston mukaan Tsipras on keskustellut eilen torstaina myös Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin kanssa. Keskustelut koskivat Kreikan ja Venäjän välistä mahdollista yhteistyötä taloudessa ja energiassa, Tass kertoo.

Neuvottelut Kreikan kolmannesta hätälainaohjelmasta jatkuivat Ateenassa myöhään sunnuntaina.

EU-lähde sanoo uutistoimisto AFP:lle, että keskustelut ovat sujuneet hyvin ja ne voidaan saada päätökseen jo tiistaihin mennessä. Myös kreikkalaiset virkamiehet ovat luottavaisia sopimuksen syntymiseen tiistaihin mennessä, kertovat uutistoimisto Reuters ja talouslehti Financial Times.

EU-virkamiehet kuitenkin sanovat Financial Timesille, että esillä on yhä myös vaihtoehto viiden miljardin euron siltarahoituksen antamisesta Kreikalle.

Mikäli Kreikka ja sen lainoittajat pääsevät sopimukseen lainaohjelmasta, se voitaisiin hyväksyä Kreikan parlamentissa myöhemmin tällä viikolla, Financial Times kirjoittaa.

Lehden mukaan euromaiden valtiovarainministerit voisivat kokoontua siunaamaan tukipaketin perjantaina. Sen jälkeen sopimus voitaisiin hyväksyä vielä Saksan liittopäivillä sekä muissa euromaissa, joissa parlamentin täytyy äänestää uudesta tukipaketista.

Näin Kreikan uusi lainaohjelma voisi olla mahdollista hyväksyä vielä ennen elokuun 20. päivää, jolloin Kreikan pitää maksaa 3,2 miljardin euron lainanlyhennys Euroopan keskuspankille.

Kreikka ja kansainväliset lainoittajat ovat päässeet yksimielisyyteen Kreikan tulevien vuosien talouskasvu- ja budjettitavoitteista, hallituslähde kertoo uutistoimisto Reutersille. Nimettömänä pysyttelevän virkamiehen mukaan Kreikan talouden suuntaviivat vuosiksi 2016 ja 2017 ovat nyt selvät. Neuvottelut yksityiskohtaisemmista lainaehdoista ovat kuitenkin edelleen kesken, hallituslähde sanoo.

Neuvotteluissa Kreikka, Euroopan komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat sopineet Kreikan budjettitavoitteeksi 0,5 prosentin ylijäämän vuonna 2016. Vuotta myöhemmin ylijäämää on määrä olla 1,75 prosenttia ja vuonna 2018 yhteensä 3,5 prosenttia. Kuluvan vuoden tavoite on, että Kreikan menot ovat vain 0,25 prosenttia pienemmät kuin menot.

Talousvaikeuksissa pahasti rämpineen Kreikan talouden kasvutavoite on vielä ensi vuonna 0,5 prosenttia pakkasella, mutta vuonna 2017 bruttokansantuotteen on tarkoitus kasvaa 2,3 prosenttia.

Kreikka neuvottelee parhaillaan lainoittajiensa kanssa 86 miljardin euron suuruisen lainaohjelman ehdoista. Kreikka on ilmoittanut, että se haluaa saada neuvottelut päätökseen ennen elokuun 20. päivää, jolloin erääntyy Kreikan 3,2 miljardin euron lainaerä Euroopan keskuspankille.

Kreikka ja sen lainoittajat ovat päässeet pääosin sopuun Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta. Lopullisen sopimuksen toivotaan syntyvän vielä tiistain aikana.

– Mielestäni olemme hyvin lähellä, Kreikan valtiovarainministeri Eukleides Tsakalotos sanoi uutistoimisto AP:lle.

Tsakalotos kommentoi neuvotteluja ateenalaisessa hotellissa 23 tuntia kestäneiden neuvotteluiden jälkeen. Hänen mukaansa pari, kolme yksityiskohtaa on sopimatta. Hän ei kertonut niistä sen tarkemmin.

Nimettömien virkamieslähteiden mukaan sopu on käytännössä saavutettu, ja neuvotteluissa on päästy sopimukseen yksityistämisrahastosta sekä roskalainojen järjestelyistä.

Euroopan unionin, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston edustajat ovat kokoontuneet Ateenaan sopimaan 86 miljardin euron kolmivuotisesta lainapaketista. Kreikka haluaa saada neuvottelut päätökseen ennen elokuun 20. päivää. Silloin erääntyy Kreikan 3,2 miljardin euron lainaerä Euroopan keskuspankille.

Euroopan komission mukaan Kreikka ja sen lainoittajat ovat päässeet periaatteelliseen yhteisymmärrykseen Kreikan uuden lainaohjelman ehdoista. Poliittista päätöstä kolmannesta lainaohjelmasta ei ole vielä tehty, komissio kertoi tiistaina.

– Instituutiot ja Kreikan viranomaiset saavuttivat periaatteellisen yhteisymmärryksen tekniseltä pohjalta. Seuraava askel on poliittisen arvion tekeminen, EU-komission tiedottaja Annika Breithardt sanoi tiedotustilaisuudessa uutistoimisto Reutersin mukaan.

EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin on määrä keskustella tiistain aikana Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Francois Hollanden kanssa.

Breithardt sanoi odottavansa, että myös EU:n talous- ja rahoituskomitea pitää puhelinkokouksen tänään tiistaina. Kaikki EU-maat ovat edustettuina jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikkaa koordinoivassa komiteassa.

Komission ja kreikkalaisvirkamiesten mukaan lainaehtojen muutamista pienistä yksityiskohdista pitää edelleen neuvotella, mutta pääosin sopu on löytynyt.

Kreikkalainen virkamieslähde sanoo Reutersille, että Kreikan kolmivuotisen lainaohjelman suuruus olisi 85 miljardia euroa. Lähteen mukaan kreikkalaispankkeja on tarkoitus pääomittaa pikaisesti kymmenellä miljardilla eurolla, ja pääomitus on määrä viedä päätökseen vuoden loppuun mennessä.

Reutersin nimettömät virkamieslähteet odottavat, että Kreikan parlamentti hyväksyy lainasopimuksen keskiviikkona tai torstaina ja euroryhmä siunaa sen perjantaina. Lainasovun takarajana on pidetty elokuun 20. päivää, koska silloin erääntyy Kreikan seuraava lainaerä EKP:lle.

Kreikan pääministerin Alexis Tsiprasin on määrä tuoda maan parlamentin käsittelyyn sopimus uudesta lainapaketista. Kreikan hallitus pääsi lainaohjelman päälinjoista periaatteelliseen yhteisymmärrykseen Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa tiistaina. Poliittista päätöstä lainaohjelmasta ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Kreikan parlamentti äänestänee uuden 85 miljardin lainapaketin ehdoista torstaina. Mikäli lainaohjelma menee läpi Kreikan parlamentissa, sen jälkeen euroryhmän pitää vielä siunata lainapaketti.

Lainasovun takarajana on pidetty elokuun 20. päivää, koska silloin erääntyy Kreikan seuraava lainaerä EKP:lle.

Kreikkalaisen virkamieslähteen mukaan lainaohjelmassa kreikkalaispankkeja on tarkoitus pääomittaa pikaisesti kymmenellä miljardilla eurolla, ja pääomitus on määrä viedä päätökseen vuoden loppuun mennessä.

Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on esittänyt tiukkaa kritiikkiä maansa kolmatta lainapakettia kohtaan.

Varoufakisin mukaan pelastuspaketti on tuomittu epäonnistumaan, vaikka Kreikan pääministeri Alexis Tsipras sanoo luottavansa, että se päättää maan taloudellisen epävarmuuden.

– Keneltä tahansa Kreikan taloutta tuntevalta kysyykin, vastaus on, ettei pelastuspaketti tule toimimaan, Varoufakis sanoi BBC:n haastattelussa.

Varoufakisin mukaan Kreikan nykyinen valtiovarainministeri Eukleides Tsakalotos on samaa mieltä. Varoufakisin mukaan myös Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen on ollut pakko tunnustaa, ettei ohjelma toimi.

Varoufakis erosi tehtävästään päivä sen jälkeen, kun kreikkalaiset olivat hylänneet aiemman pelastuspaketin ehdot kansanäänestyksessä heinäkuun alussa.

– […] pelastuspaketti yksinkertaisesti perustuu kestämättömälle velalle ja silti kaikki pyrkivät saamaan ohjelman läpi, Varoufakis sanoi.

Tsipras sanoi keskiviikkona olevansa luottavainen, että Kreikka saa kolmannen lainapakettinsa.

– Uskon, että saavutamme sovun ja saamme lainapaketin, joka päättää taloudellisen epävarmuuden, Tsipras sanoi.

Kreikka ja sen luotonantajat yrittävät päästä sopuun pelastuspaketista ensi viikon torstaihin mennessä, jolloin Kreikan on määrä maksaa noin 3,4 miljardin velkansa Euroopan keskuspankille.

Euroryhmän valtiovarainministerit tapaavat perjantaina päivällä Brysselissä keskustellakseen Kreikan lainaohjelmasta.