Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei aio osallistua Kreikan kolmanteen pelastuspakettiin, ellei siihen sisälly Kreikan velkojen uudelleenjärjestely. Lagarde sanoi ranskalaisen Europe 1 -radiokanavan haastattelussa, ettei usko pelastuspaketin olevan toteuttamiskelpoinen ilman velkajärjestelyä.

Lagarden mukaan tämä voitaisiin tehdä lyhennysvapaiden myöntämisen, maksuaikataulun pidentämisen ja korkojen alentamisen avulla.

IMF ja Lagarde ovat toistaneet useita kertoja, että Kreikan pelastaminen talouskriisin syövereistä vaatii lainojen järjestelemistä uudelleen.

Yli puolet Ateenan Syntagma-aukiolla pidätetyistä mielenosoittajista oli ulkomaalaisia, kreikkalainen sanomalehti Ekathimerini kertoo. Poliisi pidätti 26 mielenosoittajaa, kun Kreikan parlamentti äänesti kolmannen lainapaketin ehdoista keskiviikkona.

12 pidätettiin, koska he tekivät vahinkoa metroasemalle ja 14 pidätettiin parlamenttitalon edessä, missä he heittelivät polttopulloja ja marmorimurikoita.

Poliisin mukaan 14 pidätetyistä oli ulkomaalaisia. Joukossa oli neljä mielenosoittajaa Saksasta, kolme Puolasta, kaksi Ranskasta ja yksi Itävallasta, Ukrainasta, Hollannista, Italiasta ja Albaniasta kustakin.

Mielenosoittajat kokoontuivat Syntagma-aukiolla keskiviikkona 15. heinäkuuta.

Ruotsi on päättänyt osallistua Kreikan väliaikaisrahoitukseen, Ruotsin tiedotusvälineet kertovat. Euroryhmä haluaa antaa Kreikalle seitsemän miljardin euron lyhytaikaisen lainan, jotta se pystyy maksamaan maanantaina erääntyvän lainaeränsä Euroopan keskuspankille ja rästinsä Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle.

Ruotsin EU-valiokunta on antanut vihreää valoa hätälainalle tänään perjantaina. Ruotsi ei kuulu euromaihin, mutta suurin osa valtiopäiväpuolueista kannatti väliaikaisrahoitukseen osallistumista.

– Me emme vaaranna ruotsalaisten veronmaksajien rahoja. Siksi voimme osallistua, valtiovarainministeri Magdalena Andersson sanoo.

EU-komissio ja ministerineuvosto ovat yhteisessä lausunnossa luvanneet, että euromaihin kuulumattomat maat saavat omansa takaisin, vaikka Kreikka ei pystyisi maksamaan lyhytaikaista lainaansa. Laina myönnetään Euroopan rahoituksen vakausmekanismista (ERVM), johon kaikki EU-maat kuuluvat.

Kaikki Ruotsin valtiopäiväpuolueet paitsi vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit tukivat Kreikan väliaikaisrahoitukseen osallistumista.

Saksan liittopäivät on päättänyt antaa liittokansleri Angela Merkelin hallitukselle valtuudet jatkaa neuvotteluja Kreikan kolmannesta lainapaketista.

Liittopäivät tuki neuvottelujen jatkamista ylivoimaisesti. Neuvotteluja tuki 439 edustajaa ja vastusti 119 edustajaa. Poissa oli 40 edustajaa.

Merkel tarvitsi neuvottelujen jatkamiseen kansanedustajien tuen.

Saksa on ollut Kreikan lainapakettien suurin rahoittaja. Saksa on vaatinut Kreikalta erityisen tiukkoja säästötoimia lainapaketin ehtona.

Myös Itävallan parlamentti hyväksyi perjantaina lainapakettineuvotteluiden jatkamisen.

Merkel: Vaihtoehtona olisi kaaos

Merkel tunnusti huolet lainapaketin suhteen, mutta sanoi, että vaihtoehtona olisi Kreikan suistuminen kaaokseen.

– Sopimuksen vaihtoehtona ei olisi järjestäytynyt ero eurosta, vaan kaaos.

Merkel muistutti myös solidaarisuuden ja velvollisuuden periaatteista, jotka ovat kestäneet koko Euroopan talouskriisin ajan.

– Tiedän, että monilla on epäilyksiä siitä, voimmeko onnistua valitsemallamme tiellä, onko Kreikalla voimaa viedä ohjelma loppuun pitkällä aikavälillä, ja näitä huolia ei voi jättää huomiotta. Mutta olen vakuuttunut yhdestä asiasta: olisimme törkeän välinpitämättömiä, jopa vastuuttomia, jos emme ainakin kokeilisi tätä tietä, Merkel sanoi liittopäiville.

Merkel sanoi, että hän ei usko, että Kreikan väliaikainen euroero ratkaisisi ongelmaa, eikä yksikään euromaista halunnut hyväksyä sitä vaihtoehdoksi.

Schäuble: Teemme kaikkemme, jotta tämä onnistuisi

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble kehotti ennen äänestystä kansanedustajia hyväksymään lainaneuvottelut. Schäuble itse on puhunut Kreikan euroeron puolesta.

– Teemme kaikkemme vallassamme olevan, jotta tämä viimeinen yritys olisi menestys. Uskon, että on olemassa mahdollisuus, että voimme saavuttaa onnistuneen lopputuloksen, hän sanoi.

Schauble kuitenkin lisäsi, että onnistuminen tulisi olemaan hyvin monimutkaista.

– Meidän täytyy löytää toimivat keinot, Schäuble sanoi.

Perjantaina julkaistun mielipidetiedustelun mukaan 53 prosenttia saksalaisista kannatti lainaneuvotteluiden jatkamista, kun 42 prosenttia vastusti niitä.

Perussuomalaisten Facebook -sivuilla on käyty vilkasta keskustelua rahoituspäätöksestä, mutta myös muista puolueelle tärkeistä kysymyksistä.

Keskustelun alussa kysyttiin heti miksi pitäisi jatkossa äänestää puoluetta, joka on pettänyt lupauksensa.

– Isot laivat kääntyvät nopeasti vain kaatumalla. Anna meille aikaa saada työ käyntiin ja arvioi sitten saatiinko kurssinmuutosta, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vastaa suoraan kysymykseen.

Puoluesihteeri Slunga-Poutsalo on korostanut keskustelussa sitä, että perussuomalaiset lähtivät muiden hallituspuolueiden kanssa vasta neuvottelemaan uudesta Kreikka -paketista.

– Katsotaan neuvottelutulokset ja sitten taas päätetään seuraavasta pykälästä. Kreikan osalta mikään ei muutu jos lähdemme hallituksesta.

Slunga-Poutsalo sai myös kysymyksen erivapauksista,  kun hallituksessa päätetään mahdollisesta kolmannesta tukipaketista myöhemmin.

– Käsitykseni mukaan erivapauksista ei ole sovittu. Kaikki riippuu nyt siitä saadaanko edes Kreikan kanssa neuvottelutulosta, puoluesihteeri vastaa.

Puolueelta kaivataan selkärankaa

Puoluesihteeri kirjoittaa sivustolle myös pätkän hallitusohjelmaa, jossa on kohta siitä, että Suomi ei ole valmis kasvattamaan velvoitteita Kreikan kriisissä. Hän sanoo, että piikki ei ole edelleenkään auki, vaan mahdollinen kolmas tukipaketti rahoitetaan jäsenmailta jo varatuilla rahoilla.  

Eräs keskustelija kysyi puolueen selkärangasta, kun hänen mielestään kaikki vaalilupaukset on petetty. Mitä ette ole valmiita myymään palkkiona hallituksessa olemisesta, puoluesihteeriltä kysyttiin.

– Olen eri mieltä asiasta. Me saimme hallitusohjelmaan paljon meidän asioita. Lisäksi on tärkeää, mitä siellä ei ole meidän ansiosta, puoluesihteeri puolustaa.

– Kirjoittajilla on useita väärinkäsityksiä muu muassa siitä, mistä hallitusohjelmassa on kysymys ja mitä on sovittu. Näiden väärinkäsitysten oikaisemiseksi tässä on nyt töitä tehty, kertoo puoluesihteeri erikseen Yle Uutisille.

Slunga-Poutsalon mukaan puolue hyväksyi keväällä hallitusohjelman, jossa se sitoutui käytännössä pitkälti siihen, mitä eilen sovittiin. Eilen sovittiin myös Kreikalle myönnettävästä erillisestä 7 miljardin euron hätärahoituksesta.

Uusia vaikeita asioita tulee koko ajan

Mahdollisiin kynnyskysymyksiin puoluesihteeri sanoi, että vaikeita asioita tulee varmasti koko ajan, ja niihin otetaan ajallaan kantaa.

Puoluesihteeri luettelee sivuilla puolustuksena joitakin yksittäisiä asioita, jotka puolue lukee kahden kuukauden aikaansaannoksiksi hallituksessa. Niitä ovat muun muassa paskalaki, syöttötariffien leikkeukset, takuueläkkeiden korotukset, maahanmuuton kustannusten läpinäkyvyys ja tarveharkinta työperäisessä maahanmuutossa.

Slunga-Poutsalo kertoi heti keskustelun alkuun niille jotka ovat menettäneet luoton puheenjohtaja Timo Soiniin, että puoluekokous on elokuussa.

Puoluesihteeriltä kysyttiin myös miten puolue suhtautuu keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloitteeseen euroryhmästä eroamiseksi. Perussuomalaisilla ei puolueena ole ainakaan vielä kantaa asiaan.

Euroopan unioni on virallisesti hyväksynyt 7,16 miljardin euron lyhytaikaisen lainan Kreikalle, Euroopan komission eurosta vastaava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis kertoi perjantaina.

– Meillä on sopimus siltarahoituksesta... Tätä sopimusta kannattavat kaikki 28 jäsenvaltiota, Dombrovskis sanoi tiedotustilaisuudessa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Laina myönnetään Euroopan rahoituksen vakausmekanismista (ERVM), johon kaikki EU-maat kuuluvat. Siksi pelkkä euroryhmän kannatus ei riittänyt lainasta päättämiseen.

Euron ulkopuolisten maiden vastuut eivät kasva

EU:n komissio ja ministerineuvosto ovat luvanneet, että euron ulkopuoliset maat saavat omansa takaisin, vaikka Kreikka ei selviytyisi lainan takaisinmaksusta. Britannia vastusti aluksi lainan myöntämistä, mutta lupauksen saatuaan se antoi periksi.

Kreikka tarvitsee lyhytaikaista lainaa selvitäkseen veloistaan ja muista pakollisista kuluistaan sen aikaa, kun sen kolmannesta lainaohjelmasta neuvotellaan.

Dombrovskisin mukaan Kreikka pystyy uuden lainan ansiosta maksamaan maanantaina erääntyvän 4,2 miljardin euron lainaerän Euroopan keskuspankille EKP:lle. Kreikalla on myös noin kaksi miljardia euroa velkaa rästissä Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle.

Siltarahoitus ei kuitenkaan riitä kattamaan enää Kreikan seuraavaa, elokuun 20. päivänä erääntyvää maksuerää EKP:lle. Toisin sanoen uudesta lainaohjelmasta käytäville neuvotteluille on asetettu tiukka aikaraja: Kreikan ja sen lainoittajien pitäisi päästä sopimukseen noin kuukauden kuluessa, jotta Kreikka voisi saada kolmannen lainaohjelman kautta rahoitusta elokuussa erääntyvän velkansa maksuun.

EVM:ltä päätös lainaohjelmaneuvottelujen aloittamisesta

Kreikka on hakenut kolmatta lainaohjelmaansa Euroopan vakausmekanismista EVM:stä. Se on euromaiden pysyvä rahoituslaitos, joka voi myöntää kriisilainoja enintään 500 miljardia euroa.

EVM:n hallintoneuvosto eli euroalueen valtiovarainministerit päättivät tänään perjantaina, että Kreikan kanssa voidaan aloittaa neuvottelut kolmivuotisesta, enintään noin 86 miljardin euron suuruisesta lainaohjelmasta.

Periaatteellinen yhteisymmärrys asiassa saavutettiin jo maanantaina, mutta ennen virallista päätöstä euromaat edellyttivät Kreikalta rankkojen säästötoimien läpiviemistä. Lisäksi joidenkin euromaiden parlamenttien piti antaa hyväksyntänsä neuvottelujen aloittamiselle.

Valmisteluasiakirjat, joista käy ilmi Suomen toimintalinja viime viikonlopun ja tämän viikon Kreikka-neuvotteluihin, on julkaistu eduskunnan nettisivuilla.

Euroryhmä eli euroalueen valtiovarainministerit pui Kreikkaa ensi kerran viime lauantaina. Euromaiden päämiehet puolestaan kokoustivat sunnuntaista maanantaihin.

Suomen neuvottelukantaa ei kerrottu tuolloin julkisuuteen. Tätä perusteltiin sillä, että näin Suomen neuvotteluasema säilyisi mahdollisimman hyvänä.

Neuvottelukantaa kuvattiin julkisuudessa jyrkäksi, Ylen tietojen mukaan Suomi edusti euromaista jyrkintä kantaa.

Tänään perjantaina julkaistuista asiakirjoista ilmenee, että Suomi on katsonut euroryhmän ensimmäisessä eli lauantaisessa kokouksessa, että Kreikan silloin esittämä uudistusohjelma "ei vastaa lainkaan siltä edellytettyä". Suomea kokouksessa edusti valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.).

– Lisäksi, kun otetaan huomioon kansanäänestyksen tulos ja Kreikan tilanteen vaatimat uudistukset, on selvää, ettei ole olemassa edellytyksiä kestävälle ohjelmalle, ja siihen tarvittavalle omistajuudelle eikä riittävää poliittista tahtoa sellaisen täytäntöön panemiseksi, Suomen toimintalinjassa todetaan.

Toimintalinjan mukaan "kestävä ratkaisu Kreikan talousongelmiin on löydettävissä vaihtoehdossa, jossa Kreikka on väliaikaisesti rahaliiton ulkopuolella". Tällaisessa niin sanotussa väliaikaisessakin euroerossa Kreikka olisi Suomen näkemyksen mukaan tarvinnut ulkopuolista apua.

– Suomi katsoo, että Kreikan ehdotus ei muodosta riittävää pohjaa periaatepäätökselle EVM-ohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi.

– Jatkoprosessissa voidaan tarkastella eri etenemisvaihtoehtoja, asiakirjassa todetaan.

"Suomi ei kuitenkaan yksinään estä"

Euromaiden päämiehet, Suomesta pääministeri Juha Sipilä (kesk.), käsittelivät Kreikkaa sunnuntaista maanantaiaamuun. Kokouksessa neuvoteltiin Kreikan kolmannesta lainapaketista ja sen ehdoista.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kertoi myöhemmin, että kokouksessa päästiin yksimieliseen sopuun ja Kreikan lainaohjelma voi edetä olennaisten muutosten ja rahallisen tuen kautta.

Eurohuippukokouksessa Suomen toimintalinja on ollut muuten sama kuin euroryhmänkin kokouksessa, mutta tuossa linjassa on yksi lisähuomio:

– Suomi ei voi hyväksyä neuvotteluiden aloittamista uudesta EVM-ohjelmasta. Suomi ei kuitenkaan yksinään estä neuvottelujen alkamista, valmisteluasiakirjassa kirjoitetaan.

Kreikassa parlamentti hyväksyi eilen torstaina lainaohjelman ehdot odotetusti. Maalta on vaadittu tiukkoja taloustoimia kolmannen lainapaketin saamiseksi. Toimien täytäntöönpano on ollut ehtona sille, että euromaat ja Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvosto voivat valtuuttaa instituutiot neuvottelemaan uudesta paketista.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ilmoitti perjantaina ministerivaihdoksista Kreikan hallituksessa. Hallitukseen nimitettiin yhteensä kymmenen uudessa tehtävässä aloittavaa ministeriä tai varaministeriä. Osa heistä oli jo hallituksessa ja vaihtaa salkkua.

Lähtöpassit sai esimerkiksi Syriza-puolueen radikaalia siipeä edustava energiaministeri Panagiotis Lafazanis, joka vastusti euromaiden vaatimien säästöjen hyväksymistä. Hänen tilalleen nimitettiin työministerinä toiminut Panos Skourletis.

Varavaltiovarainministeriksi nimitettiin Tryfon Alexiadis, joka korvaa ennen äänestystä eronneen Nadia Valavanin. Heinäkuun 6. päivänä valtiovarainministeriksi nimitetty Eukleidis Tsakalotos jatkaa tehtävässään.

Kreikan parlamentti hyväksyi kolmannen lainaohjelman ennakkoehdot varhain torstaina äänin 229–64. Tyhjää äänesti kuusi edustajaa. Tsakalotosin edeltäjä Gianis Varoufakis oli yksi niistä 38 Syrizan jäsenestä, jotka äänestivät hallituksen linjaa vastaan tai tyhjää.

Juttua korjattu kello 22.02: Uudessa tehtävässä aloittaa kymmenen ministeriä tai varaministeriä, ei 11.

Kreikassa jo 43 vuotta asuneen Pirjo Vainio-Stefanis toteaa, että tavallisia kreikkalaisia ei saisi syyllistää maan johdon päätöksistä.  

– Suurin osa Kreikan kansasta on syytön maan tilanteeseen. Ei työssäkäyvä henkilö voi esimerkiksi välttyä maksamasta veroja täälläkään, Vainio-Stefanis muistuttaa.

Pulaa ruuasta ja lääkkeistä

Hänen mukaansa monella on pulaa ruuasta, lääkkeistä ja hygieniatarvikkeista. Sairaalaan esimerkiksi leikkaukseen menevää kehotetaan tuomaan mukanaan omat perustarvikkeet, kuten esimerkiksi sidetarpeet.

Vainio-Stefanis kertoo, että moni perhe saa päivittäin vapaaehtoisjärjestöiltä ruoka-apua.

– Tällä hetkellä Kreikassa on hirveän humanitäärinen hätä, josta pitäisi kertoa myös suomalaisessa mediassa.

Kriisi on vahvistanut kreikkalaisten välistä solidaarisuutta.

– Perheet ja suvut ovat aina tukeneet toisiaan. Jos joku on hädässä, nyt apuun tulevat myös ystävät ja työkaverit.

Vainio-Stefanis toimii Kreikassa kieltenopettajana. Hän opettaa äidinkieltä paikallisen Suomi-koulun lapsille ja suomea vieraana kielenä kreikkalaisille. Hän seuraa tarkkaan sekä entisen että nykyisen kotimaansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita.

Kreikkalaiset toivovat maan tilanteen vakaantuvan

Tällä hetkellä tavallisten kreikkalaisten keskuudessa vallitsee suuri epävarmuus siitä, mitä maassa seuraavaksi tapahtuu, Vainio-Stefanis kertoo.

– Se näkyy siinä, etteivät ihmiset uskalla tehdä suunnitelmia edes lähitulevaisuuden varalle. Suurella osalla on myös taloudellisia ongelmia.

Pankit aukeavat Kreikassa jälleen maanantaina, ja sitä odotetaan kovasti.

– Nähtäväksi jää, millä ehdoilla rahaa voi nostaa ja rajoitetaanko sitä vielä jotenkin, Vainio-Stefanis pohtii.

Vainio-Stefanis on kokenut Kreikassa asuessaan niin juntan kaatumisen, Kyproksen miehityksen kuin Kreikan ja Turkin välien kiristymisen. Meneillään olevaa talouskriisiä hän luonnehtii harvinaisen pitkäaikaiseksi.

– Se syö voimia ja siksi monet täällä toivovat, että tilanne joka tapauksessa vakaantuisi jollakin tavalla, mikä se sitten onkin, Vainio-Stefanis sanoo.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kiistää, että Suomen Kreikka-kannassa ja siitä annetuissa lausunnoissa olisi ollut ristiriitaa. Blogissaan asiaan kantaa ottavan Stubbin mukaan Suomi ei ole ajanut Kreikan eroa eurosta eikä Suomen linja asiassa ole viikon aikana muuttunut.

Se, että Suomi olisi ajanut Kreikan eroa eurosta, on liian paljon sanottu. Sen sijaan tilanteessa, jossa Kreikan oma ehdotus oli aivan riittämätön pohja neuvottelujen aloittamiseen, oli perusteltua pitää yhtenä vaihtoehtona Kreikan väliaikaista eroa eurosta. Nimenomaan vaihtoehtona, jota Suomi ei missään vaiheessa ajanut yksin. Olemme koko ajan olleet tiiviisti yhteydessä muihin euromaihin ja olen antanut myös suurelle valiokunnalle tietoa euroryhmän jäsenten kannoista. (Alexander Stubbin blogi).

Kreikan väliaikaista euroeroa Suomi olisi Stubbin mukaan ollut siis valmis kannattamaan vaihtoehtona silloin, jos Kreikka ei olisi saanut valmisteltua uskottavaa ehdotusta taloutensa korjaamiseksi.

Toimintalinjassa euroero ratkaisuna

Asia nousi keskusteluun, kun eilen perjantaina eduskunnan verkkosivuilla julkaistussa Suomen toimintalinjassa todettiin, että "kestävä ratkaisu Kreikan talousongelmiin on löydettävissä vaihtoehdossa, jossa Kreikka on väliaikaisesti rahaliiton ulkopuolella".

Torstaina suuren valiokunnan kuulemisen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Stubb puolestaan sanoi, ettei Suomella ole ollut sellaista linjaa, että Kreikka erotettaisiin euroalueesta, kun toimittaja oli kysynyt Stubbilta "onko Suomen linja tällä hetkellä se, että Kreikka pysyy euroalueessa, kun se viimeksi oli se, että erotetaan".

– Suomella ei ole ollut tätä linjaa. Meidän tavoitteena on jatkuvasti ollut euroalueen vakaus ja se, että Kreikka säilyy osana euroaluetta. Lehtitiedot tietenkin ovat harvoin vääriä, mutta ehkä tässä tapauksessa voimme todeta, että näin on, Stubb oli vastannut torstain tiedotustilaisuudessa.

– Meidän ensisijainen tavoite on se, että euroalue pysyy vakaana ja että Kreikka pysyy eurossa. Mutta olimme myös valmiita harkitsemaan Kreikan suspendointia ja väliaikaista irtaantumista euroalueesta.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin mukaan Kreikan velkahelpotukset ovat mahdollisia kolmannen lainaohjelman aikana, mutta eivät sitä ennen.

Merkel puhui Kreikan tilanteesta Saksan yleisradion ARD:n haastattelussa, joka lähetetään sunnuntai-iltana.

Liittokansleri Merkelin mukaan Kreikan laina-aikojen pidentämisestä ja korkojen pienentämisestä voidaan keskustella sitten, kun kolmas lainaohjelma on käynnissä ja sen ensimmäinen väliarvio on suoritettu. Toisin sanoen Kreikan pitää ensin viedä läpi siltä vaaditut uudistukset ja leikkaukset.

Merkel sanoi, että velkojen leikkaaminen ei kuitenkaan tule kysymykseen niin kauan kuin Kreikka on osa euroaluetta. Hänen mukaansa Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen esillä pitämä ehdotus Kreikan väliaikaisesta euroerosta oli vaihtoehtona neuvottelupöydässä, mutta se hylättiin.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei ole innostunut lähtemään mukaan Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan, ellei maan velkoja järjestellä uudelleen. Ykkösaamussa haastatellun ekonomisti Roger Wessmanin mukaan IMF:n osuus lainaohjelmasta on verrattain pieni, mutta se halutaan pitää mukana järjestön asiantuntemuksen takia.

– Monet maat, kuten Saksa ja Suomi, katsovat, että IMF on se taho joka pystyy tällaisia kriisejä hoitamaan, Wessman sanoo.

Velkakriisien veteraani IMF ei kuitenkaan omien sääntöjensä mukaan voisi lähteä mukaan lainaohjelmaan, arvioi tutkija Matti Ylönen. Hänen mukaansa IMF:n lähteminen mukaan Kreikan kolmanteen lainapakettiin ilman, että maan velkataakalle tehtäisiin mitään, olisi merkittävä isku IMF:n uskottavuudelle.

– IMF:llä on kestävän lainoituksen ohjeistus, jonka mukaan lainaa pitäisi antaa vain sellaisessa tilanteessa, jossa talouskriisistä päästään selkeästi yli lainapaketilla. IMF:n oman arvion mukaan tilanne ei ole nyt sellainen, Ylönen sanoo Ykkösaamussa.

Talouskuripolitiikka epäilyttää

Ylösen mukaan IMF:n johtokunnan monet edustajat ovat sanoneet, että raju talouskuripolitiikka ei tule nostamaan Kreikkaa takaisin jaloilleen jo vuoden 2010 ensimmäisestä lainapaketista lähtien. Sen jälkeen arvostelu on vain kiihtynyt.

– Argentiinan velkakriisin yhteydessä 2000-luvun alussa IMF:ssä tajuttiin, että ei voida antaa lainaa, jollei takana ole selkeää uskottavaa suunnitelmaa, jolla talous saadaan jaloilleen. Yleensä tämä on edellyttänyt velkahelpotuksia, Ylönen sanoo.

Ylönen viittaa myös Saksan velkataakan leikkaamiseen vuonna 1953. Velkojen armahtaminen mahdollisti Länsi-Saksan sodanjälkeisen talousnousun.

Wessmanin mukaan Kreikan velkojen leikkaaminen olisi poliittisesti hyvin vaikeaa. Kreikkaa ei haluta palkita poikkiteloin asettumisesta ja toisaalta euromaiden veronmaksajille ei haluta myöntää, että kriisilainoista tulee tappioita. IMF saatetaankin pitää tyytyväisenä helpottamalla lainaehtoja muilla tavoin.  

– Laina-aikojen pidentäminen olisi velkojen nimellisarvojen leikkaamista helpompaa. Lainaehtojen helpottaminen on keskeinen kompromissi, Wessman kertoo.

Wessman uskoo, että tukipaketti auttaisi Kreikkaa pääsemään pahimmasta ahdingostaan, mutta Kreikan ongelmia lainaohjelma ei tule ratkaisemaan, sillä ripeää ratkaisua Kreikan ongelmiin ei Wessmanin mukaan ole. 

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori näkee Kreikan lainaohjelman tiukat ehdot ongelmallisena Euroopan demokratian kannalta.

– Kreikan kansallinen demokratia on saatettu viralta. Kreikan parlamentista on tehty pelkkä kumileimasin. Sen edellytetään hyväksyvän lainsäädäntöä, josta päätetään muualla, Tuori sanoo Ykkösaamun haastattelussa.

Lainapaketin ehdoissa mennään pikkutarkkoihin yksityiskohtiin, joissa säädellään esimerkiksi Kreikan leipomoiden toimintaa. Tuori ei tiedä, onko tarvetta näin tarkkaan sääntelyyn olemassa.

– Taustalla on kiistanalainen talouspoliittinen ajattelu, erityisesti mitä tulee menoleikkauksiin ja vyönkiristyspolitiikkaan. Taloustieteilijöiden keskuudessa tämä ajattelu on asetettu hyvinkin kyseenalaiseksi, Tuori sanoo.

Tuorin mukaan Kreikan itsenäisen päätösvallan menettäminen asettaa huolestuttavan ennakkotapauksen.

Demokratian periaatteet ovat EU:n toiminnan ytimessä ja sen lisäksi erilaisilla sopimuksilla vahvistettujen sosiaalisten oikeuksien pitäisi sitoa EU:n toimintaa myös Kreikan kriisin kaltaisissa tilanteissa, Tuori kertoo.

Viekö velka itsenäisyyden?

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut aikaisempien Kreikalta vaadittujen säästöjen kajonneen Kreikan kansalaisten sosiaalisiin oikeuksiin.

Velallisen on kuitenkin tässä tapauksessa katsottu olevan pakotettu alistumaan velkojien sanelemiin ehtoihin, sillä velkaantuneella maalla ei ole suvereniteettia. Tuori ei pidä asiaa näin yksinkertaisena.

– Suomalaisessa keskustelussa on omituisella tavalla rinnastettu Kreikan asema velallisena yksityisen velallisen asemaan ja sanottu, että kyllähän velallisen pitää alistua. Eihän se ole ihan näin yksinkertaista edes yksityisessä velkasuhteessa.

Tuorin mukaan kysymys on valtioiden ja EU:n välisistä suhteista, joita sääntelevät muun muassa EU:n perusoikeuskirja, EU:n perusperiaatteet, Euroopan ihmisoikeussopimus ja sosiaalinen peruskirja.

– Kysymys on täysin erilaisesta tilanteesta, Tuori sanoo.

Kreikka on alkanut tänään maanantaina maksaa erääntyviä lainaeriä Kansainväliselle valuuttarahastolle ja Euroopan keskuspankille. Aamulla avautuivat myös pankkien ovet ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon. Sen sijaan Ateenan pörssi on yhä suljettuna.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan muualla Euroopassa markkinat ovat ottaneet uutiset vastaan varovaisen myönteisesti.

– Osakekurssit nousivat ja korot laskivat muun muassa Espanjassa. [Kolmannen] tukipaketin syntyminen näyttää todennäköiseltä, ja asiat etenevät suunnitellusti, Kuoppamäki sanoo.

Tästä päivästä alkaen kreikkalaiset joutuvat tottumaan entistä kalliimpaan ruokaan. Osana viime viikolla hyväksyttyä uudistuspakettia muun muassa monien elintarvikkeiden arvonlisävero nousi 13 prosentista 23:een.

Saksan liittokansleri Angela Merkel vihjasi eilen sunnuntaina, että jatkossakaan velkoja ei leikata, mutta ehtoja voidaan helpottaa. Kuoppamäen mukaan velkojat tulevat joustamaan ainakin aikatauluissa.

– En usko, että varsinaisesti uudistuksiin tai verojen nostoon tehdään muutoksia. On kuitenkin mahdollista ja todennäköistä, että lainojen maksuaikataulua helpotetaan.

Kreikka on maanantaina maksanut Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle velkansa, jotka siltä aiemmin jäivät maksamatta takaisin. Yhteensä Kreikka maksoi IMF:lle noin 2 miljardia euroa.

Kansainvälinen valuuttarahasto vahvistaa takaisinmaksun ja sanoo, että Kreikalla ei enää ole rästejä sille.

IMF:n Kreikan tukiohjelma keskeytyi kesäkuun lopussa, kun maa ei pystynyt maksamaan takaisin 1,5 miljardin euron lainaerää. Toisen erän eräpäivä oli 13. heinäkuuta, mutta myös se jäi maksamatta.

Euroopan unionin perjantaina Kreikalle myöntämä reilun 7 miljardin euron hätäapurahoitus mahdollisti nyt velkojen takaisinmaksun.

IMF:n tiedottaja sanoi takaisinmaksun jälkeen, että rahasto on edelleen valmis avustamaan Kreikkaa taloudellisen vakauden saavuttamisessa.

Kreikan on maanantaina maksettava vielä 4,2 miljardin euron erä EKP:lle.

Kreikan hallituksella ei ole mitään aikomusta järjestää ennenaikaisia vaaleja, pääministeri Alexis Tsiprasin tiedottaja kertoo. Ennenaikaisista vaaleista on spekuloitu vaihtoehtona, koska hallituspuolue Syrizan rivit ovat rakoilleet pahasti euromaiden lainapaketin hyväksymisessä.

– Vaalien järjestäminen ei ole hyödyllistä tällä hetkellä, eikä hallituksella ole mitään aikeita järjestää vaaleja, Tsiprasin tiedottaja Olga Gervassili sanoo Kreikan valtion uutistoimisto ANA:lle.

– Tavoitteena on viimeistellä sopimus Euroopan kanssa ja palauttaa normaalitila ja vakaus.

Noin viidesosa Tsiprasin Syriza-puolueen edustajista äänesti euromaiden lainapaketin hyväksymistä vastaan. Joukossa oli kolme hallituksen ministeriä.

Tsipras järjesteli hallituksensa uusiksi perjantaina ja vaihtoi kaikki lainaesitystä vastaan äänestäneet kolme ministeriä pois hallituksesta.

Luottoluokittaja Standard & Poor’s nosti tiistaina Kreikan luottoluokitusta kahdella pykälällä, sanoen, että mahdollisuus, että Kreikka jättää tulevana vuotena velkansa maksamatta ei enää ollut "väistämätön", ja siten myös Kreikan euroeron mahdollisuus on pienempi, joskin edelleen "korkea".

Luottoluokitus nousi aiemmasta CCC- -luokasta kahta pykälää korkeammalle CCC+ -luokkaan. Uusi luokitus on kuitenkin edelleen roskalainaluokassa.

Standard & Poor’s sanoi, että uusia muutoksia luottoluokitukseen ei ole odotettavissa lähiaikoina.

– Nostamme luokitustamme Kreikan kohdalla perustuen näkemykseemme, että velkojen jääminen rästiin ei enää ole väistämätöntä seuraavien 6-12 kuukauden aikana, yhtiö sanoi.

Kreikka pystyi maksamaan velkansa Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle ja Euroopan keskuspankille sen jälkeen, kun EU myönsi maalle vähän yli 7 miljardin hätäapulainan viime perjantaina.

Viikko sitten Kreikka pääsi sopuun muiden euromaiden kanssa kolmannesta lainapaketista, jonka arvo on jopa 86 miljardia euroa.

Kreikan hallitus sanoi tiistaina, että se haluaa lopullisen sopimuksen lainapaketista 20. elokuuta mennessä. Maan kansanedustajat äänestävät toisesta lainaehtoihin liittyvästä julkisen talouden säästötoimien paketista keskiviikkona. Myös sen on mentävä läpi parlamentissa, jotta lopulliset neuvottelut lainanantajien kanssa voitaisiin aloittaa.

Edellinen säästötoimista käyty äänestys maan parlamentissa oli jonkinlainen takaisku maan pääministerille Alexis Tsiprasille, jonka Syriza-puolueen 149 kansanedustajasta 32 – mukaan lukien maan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis – äänesti säästötoimia vastaan. Paketti meni tästä huolimatta läpi.

Kreikan on maksettava 20. elokuuta 3,2 miljardin euron velka EKP:lle ja syyskuussa erääntyy 1,5 miljardin velka IMF:lle.

Kreikan parlamentti äänestää tänään keskiviikkona lopuistakin uuden lainaohjelman ehtoina olevista uudistuksista. Päätettäväksi tulee veronkorotuksia, markkinauudistuksia ja kululeikkauksia.

Pääministeri Alexis Tsipras puhui Syriza-puolueelleen äänestyksen edellä tiistai-iltana. Viime viikolla noin viidesosa puolueen kansanedustajista äänesti lainaohjelman ensimmäisiä, tärkeimpiä ehtoja vastaan.

– Tähän päivään asti olen nähnyt reaktioita, olen lukenut sankarillisia lausuntoja, mutta en ole kuullut yhtään vaihtoehtoista ehdotusta, Tsipras sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Hän huomautti, että kreikkalaisten enemmistö haluaa pysytellä euroalueessa, eivätkä puolueen jäsenet voi hänen mielestään olla huomioimatta sitä.

– Syrizan puolueena täytyy heijastaa yhteiskuntaa, meidän täytyy kuunnella kymmenientuhansien tavallisten ihmisten huolia ja odotuksia.

Mikäli parlamentti hyväksyy keskiviikkoiltana loputkin lainaohjelman ehtona olevat uudistukset, Kreikka pääsisi aloittamaan neuvottelut uudesta 86 miljardin euron lainaohjelmasta välittömästi. Hallitus on asettanut neuvottelujen takarajaksi 20. päivän elokuuta, sillä Kreikan 3,2 miljardin euron joukkovelkakirjalaina Euroopan keskuspankille umpeutuu silloin.

EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston edustajat matkustavat Kreikkaan perjantaina tavatakseen Kreikan hallituksen edustajia.

Kreikassa pääministeri Alexis Tsipras on kehottanut parlamenttia hyväksymään loputkin uudistukset, jotka ovat ehtona maan uudelle lainaohjelmalle.

Tsipras sanoo, että maan on hyväksyttävä "uusien realiteettien" olemassaolo.

Kreikan parlamentin on määrä pian äänestää uusista uudistuksista. Parlamentin päätettävänä on veronkorotuksia, markkinauudistuksia ja kululeikkauksia.

Tsipras piti puheensa varhain tänään torstaina, ennen tuota äänestystä.

– Me emme ole pelkureita. Taistelemme päättäväisesti ne taistelut, jotka kohtaamme, hän sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan.

Viime viikolla noin viidennes Tsiprasin Syriza-puolueen edustajista äänesti lainaohjelman ensimmäisiä ehtoja vastaan. Velkojien vaatimat uudistukset hyväksyttiin kuitenkin opposition tuella.

AFP:n mukaan Tsipras sanoo, että hän aikoo taistella Kreikan etujen puolesta eikä ole luopumassa tehtävästään vapaaehtoisesti.

Jos Kreikan parlamentti hyväksyy loputkin uudistukset, Kreikka voi aloittaa neuvottelut uudesta lainaohjelmasta välittömästi. Lainaohjelma on noin 86 miljardin euron suuruinen.

Kreikassa parlamentti on hyväksynyt lakiuudistusten toisen osan, uutistoimistot AFP ja Reuters kertovat.

Uudistukset olivat ehtona maan uudelle lainaohjelmalle. Parlamentin päätettävänä oli veronkorotuksia, markkinauudistuksia ja kululeikkauksia.

Äänestyksestä kerrottiin torstaiaamuna kello neljän jälkeen.

Reutersin mukaan lakiehdotuksen puolesta on äänestänyt 230 kansanedustajaa. Tämä tarkoittaa selvää enemmistöä Kreikan parlamentissa, jossa on kaikkiaan 300 jäsentä.

Reuters kirjoittaa, että pääministeri Alexis Tsiprasin Syriza-puolueen 149 edustajasta 36, lähes neljännes, äänesti esitystä vastaan tai pidättäytyi äänestyksestä. Määrä on kuitenkin vähemmän kuin viime viikolla, jolloin Syrizan edustajista 39 äänesti hallituksen linjaa vastaan tai tyhjää.

Äänestyksen tulos merkitsee sitä, että neuvottelut Kreikan uudesta lainaohjelmasta voivat alkaa. Lainaohjelma on noin 86 miljardin euron suuruinen.