Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Kreikan kriisi | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 80 articles
Browse latest View live

Myös Espanjan parlamentti äänestää Kreikan lainaohjelmasta

0
0

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy kertoi keskiviikkona, että hän aikoo viedä Kreikan lainaohjelman ehdot parlamentin äänestettäviksi.

– Vaikka tämä askel ei ole maassamme pakollinen, aikomukseni on viedä asia parlamenttiin keskustelua ja mahdollista hyväksyntää varten... koska espanjalaisia veronmaksajia pyydetään takaamaan suuria summia, Rajoy sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Rajoyn arvion mukaan Espanjan osuus Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta olisi noin 12 prosenttia enimmillään 86 miljardista eurosta.

Lainaohjelmaa kannattava Rajoy ei täsmentänyt, koska äänestys järjestetään. Hänen johtamallaan keskustaoikeistolaisella Kansanpuolueella on Espanjan parlamentissa ehdoton enemmistö.

Maanantaina euromaiden johtajat ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras sopivat ehdollisesti 86 miljardin suuruisesta kolmannesta lainaohjelmasta. Kreikan parlamentin on määrä äänestää myöhään keskiviikkona laeista, joilla lainoittajien vaatimat säästötoimet viedään läpi.

Muiden euromaiden mahdolliset äänestykset järjestetään sen jälkeen, jos Kreikan parlamentti hyväksyy lainaohjelman ehtona olevat leikkaukset esimerkiksi eläkkeisiin. Espanjan lisäksi ainakin Saksan liittopäivät ja Suomen eduskunta ottavat kantaa siihen, kelpaavatko ehdot varsinaisten lainaneuvottelujen pohjaksi. Suomessa eduskunnan kannasta päättää suuri valiokunta.

Juttua päivitetty 16.7. 16:12: Tarkennettu, että suuri valiokunta ratkaisee Suomen eduskunnan kannan Kreikan lainaehtoihin.


Komissio ei yhdy IMF:n näkemyksiin: Kreikka ei tarvitse velkaleikkauksia

0
0

Euroopan komissio on eri linjoilla Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa Kreikan velanhoitokyvystä tulevina vuosina. Komission mukaan Kreikan velkojen uudelleenjärjestely on mahdollista, mutta velan leikkaukset eivät ole tarpeellista, mikäli Kreikka toteuttaa vaaditut talousuudistukset. Tiedot ovat peräisin komission viime viikolla tekemästä arviosta, joka julkaistiin sen jälkeen, kun IMF lähetti maanantaina euromaille raportin, jossa se arvioi Kreikan taloustilannetta.

Komission mukaan Kreikan valtionvelka ei kasva liian suureksi tulevina vuosina, kunhan Kreikka uudistaa taloutensa rakenteita lainoittajien edellyttämällä tavalla. Komissio ennustaa, että Kreikan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165 prosenttia vuonna 2020 ja 150 prosenttia vuonna 2022.

Euromaiden johtajat ja pääministeri Alexis Tsipras sopivat maanantaina 86 miljardin suuruisesta ehdollisesta kolmannesta lainaohjelmasta. Euroryhmä sanoi olevansa tarvittaessa valmis harkitsemaan lainojen pidempiä lyhennyksettömiä ajanjaksoja ja pidempiä takaisinmaksuaikoja. Se kuitenkin korosti, että nimellisiä velan leikkauksia ei tehdä.

Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi raportissaan, että Kreikka tarvitsee paljon enemmän velkahelpotuksia, kuin mitä euromaat ovat sille luvanneet. IMF:n mukaan Kreikan talous ja pankit ovat kärsineet mittavia tuhoja parin viime viikon aikana. IMF ennakoi, että Kreikan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tulevaisuudessa huomattavasti suurempi, kuin mitä Euroopan komissio ennustaa. 

IMF:n raportissa arvioidaan, että euromaiden pitäisi antaa Kreikalle 30 vuoden vapautus lainojen lyhennyksestä, mikä koskisi myös uusia lainoja. Lisäksi lainojen maksuaikaa pitäisi pidentää dramaattisesti. Vaihtoehtona olisivat vuotuiset tilinsiirrot Kreikan budjettiin tai kovien etukäteisleikkausten hyväksyminen.

Euroopan komissio on valmis myöntämään Kreikalle lyhytaikaista hätärahaa

0
0

Euroopan komissio tukee muodollisesti kiistanalaista esitystä, jonka mukaan Kreikkaa autettaisiin kriisirahaston kautta siihen asti, kunnes lopullinen sopimus 86 miljardin euron tukipaketista on tehty. Kreikka kaipaa pikaisesti hätärahoitusta, sillä sen seuraava 3,5 miljardin euron velkaerä Euroopan keskuspankille EKP:lle erääntyy ensi viikon maanantaina.

Komission laskelmien mukaan Kreikka tarvitsee 7 miljardia euroa selviytyäkseen jo erääntyneiden ja pian erääntyvien lainaerien takaisinmaksusta. Ideaalitapauksessa kuukauden hätärahoitus riittää, ja sen jälkeen Kreikan uusi tukipaketti korvaa muut tukirahoituksen muodot.

Euromaiden johtajien kokouksessa maanantaina arvio oli paljon suurempi. Tuolloin Kreikan katsottiin tarvitsevan elokuun puoliväliin mennessä yhteensä 12 miljardia euroa.

Erityisesti Britannia suhtautuu vastentahtoisesti hätärahoituksen myöntämiseen kriisirahastosta. Sen mukaan Kreikan väliaikainen hätärahoitus pitäisi tulla euromailta, eikä kaikilta unionin jäsenmailta.  

Kyllä vai ei? – Mitä Kreikan parlamentin äänestyksestä voi seurata?

0
0
Kreikan velkojiensa kanssa saavuttama sopu rajuja uudistuksia ja säästöjä sisältävästä pelastuspaketista joutuu tänään tulikokeeseen, kun maan parlamentti ottaa siihen kantaa. Parlamentin olisi hyväksyttävä pikavauhtia laaditut lakimuutokset, jotta Kreikka saisi kipeästi tarvitsemansa lisämiljardit. Jos parlamentti tyrmää muutokset, syvenee Kreikan epävarmuus.

Korkman: Suomi ei halua myöntää totuutta

0
0

Kansainvälinen valuuttarasto IMF on tehnyt arvion, jonka perusteella Kreikka ei suoriudu velkataakastaan. Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Sixten Korkmanin mukaan IMF vaatii, että meidän olisi annettava anteeksi tavalla tai toisella osa Kreikan veloista, koska velan takaisinmaksu ei vaikuta uskottavalta.

– Sehän taas ei käy ainakaan Saksalle ja Suomelle ja nähdäkseni kyse on siitä, ettei haluta tunnustaa totuutta, Korman sanoo.

– Olin olettanut, että Kreikan on pian välttämätöntä lyhentää velkaansa Euroopan Keskuspankille EKP:lle. Jos siitä on kyse tässä (kriisirahastosta maksettavaksi aiotusta) seitsemän miljardin hätä- eli siltarahoituksessa, niin tarve on kipeä. Jos velkaa ei makseta takaisin aikataulun mukaisesti, EKP ei voi pitää Kreikan pankkijärjestelmää pystyssä. Kysehän ei ole suuresta summasta vaan lyhytaikaisesta rahoituksesta, Korkman kertoo.

Kreikan parlamentti äänestää myöhään perjantaina maan suhtautumisesta eurohuippukokouksen kolmannelle tukipaketille asettamiin ehtoihin.

Jos kolmas tukipaketti hyväksytään, Korkman uskoo, että Kreikka pystyy osan vaadittavista uudistuksista toteuttamaan, mutta tuskin kokonaan sitä yksityiskohtaista listaa, mikä sille on esitetty.

Se, että Kreikan pääministeri Alexis Tsipras sanoo vievänsä uudistukset läpi, vaikkei niihin itse uskokaan, on Korkmanin mukaan tragikoomista. 

– Se, että pääministeri noin sanoo, voi johtaa siihen, että hänen hallituksensa eroaa pian, koska kyllä uudistusten läpivieminen vaatii poliittista sitoutumista. Tässä ei ole hyviä vaihtoehtoja ja Kreikan kansa on polvillaan, Korkman ruotii.

"Kreikan ajautumista ulos eurosta seuraisi kaaos ja geopoliittinen kriisi"

Euroopan vakausmekanismin EVM:n avulla olisi Korkmanin mukaan riittävän suuret mahdollisuudet hoitaa tämän kaltaista tapausta.

Korkman muistuttaa, että Suomen osalta sitoumukset on tehty jo aiemman hallituksen toimesta, mutta mitä enemmän tukirahoitusta myönnetään, sitä enemmän lisääntyy myös Suomen riski sen suhteen, ettemme saa rahojamme takaisin.

Mikäli Kreikka ajautuu ulos eurosta, siitä seuraa kaaos ja katastrofi, hän uskoo.

– Emme myöskään halua geopoliittista kriisiä, Korkman lisää. Mitään hyvää ratkaisua ei ole, tämä on polku, jossa on vain toiveita siitä, että jossakin vaiheessa löytyy taas maaperää.

– Toisaalta jos ei tehdä mitään ja Kreikka ajautuu ulos eurosta, voi kysyä, kuinka paljon silloin saataisiin takaisin Kreikalle jo myönnettyjä lainoja? Suomen retoriikka on ollut tiukkaa, sopimuksia on silti allekirjoitettu, Korkman huomauttaa.

Kreikalle nyt esitetty apupaketti, on Korkmanin mukaan ainutlaatuinen.

– Paketti on tavattoman laaja, erittäin yksityiskohtainen ja sisältää ehdollisuutta, jossa Kreikan toimintaa ja ehtojen toteutumista seurataan askel askelelta. Tämä tarkka seuranta heijastaa Kreikkaa kohtaan syntynyttä luottamuksen puutetta.

– Ymmärrän myös niitä, jotka sanovat Kreikan itsenäisyyden tässä jollakin tavalla menevän, se on ymmärrettävää, kyseessä on ainutlaatuisen raju asiakirja, Korkman sanoo.

Juttua muokattu klo 18.40 klo 18 tv-uutisten perusteella.

Mielenosoitukset Kreikan parlamentilla muuttuivat väkivaltaisiksi

0
0

Kreikan parlamentin lähistölle Ateenassa kokoontui tuhansia mielenosoittajia kansanedustajien keskustellessa maan kolmannen lainapaketin ehdoista.

Säästötoimia vastustavat mielenosoittajat heittivät polttopulloja ja kiviä poliiseja päin, jotka vastasivat kyynelkaasulla ja pippurisumutteella.

Aiemmin laajat mielenosoitukset olivat sujuneet rauhallisesti. Syntagma-aukiolle parlamentin lähistölle kokoontuneita säästötoimia vastustavia mielenosoittajia on arvioitu olleen paikalla jopa 12 500. Väkivaltaisuuksista vastuussa oli ilmeisesti vain muutama kymmenen mielenosoittajaa. Suurin osa mielenosoitukseen osallistuneista suuntasi pois alueelta melko nopeasti mellakoiden alettua.

Syrizan tammikuisen valtaannousun jälkeen väkivaltaisuudet mielenosoituksissa ovat olleet harvinaisia.

Ennen väkivaltaisuuksia mielenosoittajat olivat kantaneet banderolleja ja huutaneet säästötoimia vastustavia iskulauseita.

Samaan aikaan kansanedustajat jatkoivat keskustelua maan kolmannen lainapaketin ehdoista. Asiasta on määrä äänestää vielä keskiviikon aikana. Vaadittaviin tiukkoihin säästötoimiin kuuluvat muun muassa veronkorotukset sekä eläkeiän nosto.

Pääministeri Alexis Tsipras soitti keskiviikkoiltana ennen äänestystä maan presidentille Prokopis Pavlopoulokselle, kreikkalainen televisiokanava Mega TV kertoi.

Mahdollisesti jopa 40 Tsiprasin Syriza-puoleen edustajan odotetaan äänestävän lainapaketin ehtoja vastaan.

Keskiyön aikarajaa vastustava Kreikan parlamentin puhemies Zoe Konstantopoulou yritti viivyttää äänestystä torstaille kutsumalla parlamentin puhemiehistön koolle, mutta varapuhemiehet ilmeisesti estivät hänen suunnitelmansa. Konstantopoulou oli aiemmin vaatinut kansanedustajia estämään äänestyksen, jota hän kutsui kansainvälisten lainoittajien kiristykseksi.

Yle Ateenassa: Parlamenttitalon ulkopuolella on rauhallista, sisäpuolella sekavaa

0
0

Mielenosoitukset Ateenan parlamenttitalon lähellä ovat rauhoittuneet. Noin kello 21 Ylen EU-erikoistoimittaja Susanna Turunen seurasi parvekkeeltaan, kun protestoijat ottivat yhteen poliisin kanssa.

– Varsinainen mielenosoitus ei ollut ehtinyt edes käynnistyä, kun joukko huppupäisiä nuoria alkoi heitellä polttopulloja ja kyynelkaasupanoksia. Nyt keskustaan on siirtynyt satoja mellakkapoliiseja, Turunen kertoi kello 22.

Poliisi käytti mielenosoittajiin kyynelkaasua ja pippurisumutetta. Turusen mukaan tilanne kuitenkin rauhoittui nopeasti.

Kreikan parlamentin on määrä äänestää kiistellystä lainapaketista vielä tänä iltana. Turunen toteaa, ettei tämä ole lainkaan varmaa.

– Parlamentin puhemies on ehdottanut, että äänestykset siirrettäisiin huomiselle. Tilanne on aika sekava tällä hetkellä.

Parlamentin on hyväksyttävä lisää kiristyksiä tuova esitys, jotta Kreikka saisi velkojiltaan kolmannen lainan.

Aikaraja umpeutui – Kreikan äänestystulos viipyy

0
0

Kreikan parlamentti ei ole saanut äänestettyä maan kolmannen lainapaketin ehdoista keskiviikon aikana, minkä piti olla aikaraja ehtojen hyväksymiselle.

Maanantaina Kreikan kolmannen lainapaketin ehdoista päästiin sopuun. Kreikalta vaaditaan sovun mukaisesti tiukkoja taloustoimia lainapaketin saamiseksi. Maan parlamentin on hyväksyttävä vaaditut toimet. Toimien täytäntöönpano on ehtona sille, että euromaat ja Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvosto voivat valtuuttaa instituutiot neuvottelemaan uudesta lainapaketista.

Kansanedustajat ovat keskustelleet koko keskiviikkoillan maan kolmannen lainapaketin ehdoista. Vaadittaviin tiukkoihin säästötoimiin kuuluvat muun muassa veronkorotukset sekä eläkeiän nosto.

Keskustelu parlamentissa äityi BBC:n mukaan kovaääniseksi vähän ennen puoltayötä. Samoin BBC:n tietojen mukaan parlamentin puhemies Zoe Konstantopoulou, joka vastustaa sopimuksen hyväksymistä vahvasti, käveli ulos salista vähän puolenyön jälkeen ja kieltäytyi enää ottamasta osaa keskusteluun. Vähän myöhemmin hän kuitenkin palasi takaisin saliin.

Euroryhmän ministereiden on määrä keskustella Kreikan lainapaketista torstaina aamupäivällä Suomen aikaa. Britannian hallitus puolestaan vahvisti, että se pyrkii sopimaan EU-komission kanssa maan pysyttelemisestä Kreikan lainapakettien ulkopuolella.

Oppositiossa oleva keskustalainen To Potami -puolue toisti keskiviikkona tukensa pääministeri Alexis Tsiprasille. Sen sijaan Mahdollisesti jopa 40 Tsiprasin Syriza-puoleen edustajan odotetaan äänestävän lainapaketin ehtoja vastaan. Opposition tuen arvellaan kuitenkin riittävän sopimuksen hyväksymiseen.

Säästötoimia vastustavat mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa keskiviikkoiltana Kreikan parlamentin lähistöllä. Mielenosoittajat heittelivät polttopulloja ja poliisi vastasi kyynelkaasulla.

Pääministeri Alexis Tsipras soitti keskiviikkoiltana ennen äänestystä maan presidentille Prokopis Pavlopoulokselle, kreikkalainen televisiokanava Mega TV kertoi.

Puhemies Zoe Konstantopoulou yritti viivyttää äänestystä torstaille kutsumalla parlamentin puhemiehistön koolle, mutta varapuhemiehet ilmeisesti estivät hänen suunnitelmansa. Konstantopoulou oli aiemmin vaatinut kansanedustajia estämään äänestyksen, jota hän kutsui kansainvälisten lainoittajien kiristykseksi.


Kreikka äänesti "kyllä" lainapaketin ehdoille

0
0

Kreikan parlamentti on hyväksynyt lainapaketin ehdot odotetusti. Hyväksymistä kannattaneet äänet voittivat äänestyksen selvällä enemmistöllä huolimatta hallituspuolue Syrizan rivien rakoilusta. Ehtojen toteuttamisen puolesta äänesti 229 parlamentin jäsentä. Hyväksymistä vastaan äänesti 64 ja tyhjää 6.

Yhteensä 38 Syrizan jäsentä äänesti hallituksen linjaa vastaan tai tyhjää. Muun muassa Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis äänesti ehtojen hyväksymistä vastaan.

Äänestystulos venyi lähes kello kahteen yöllä yli sille asetetun takarajan.

Kreikalta vaaditaan tiukkoja taloustoimia kolmannen lainapaketin saamiseksi, ja maan parlamentti äänesti vaadittujen toimien toteuttamisesta. Toimien täytäntöönpano on ehtona sille, että euromaat ja Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvosto voivat valtuuttaa instituutiot neuvottelemaan uudesta lainapaketista.

Kreikan energiaministeri äänesti hallitusta vastaan – lupaa erota, jos Tsipras niin haluaa

0
0

Kreikan energiaministeri Panagiotis Lafazanis sanoo olevansa valmis eroamaan tehtävästään, jos pääministeri Alexis Tsipras niin haluaa, kertoo uutistoimisto Reuters. Molemmat edustavat hallituksen valtapuoluetta Syrizaa.

Myös varatyöministeri Dimitris Stratoulis ja parlamentin puhemies Zoi Konstantopoulou sekä entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis äänestivät lainapaketin ehtoja vastaan. Kreikkalaisviestimet ovat jo aiemmin povanneet Lafazanisille ja Stratoulisille potkuja hallituksesta.

Kreikan yöllinen äänestys lainapaketin ehdoista jakoi hallituspuolue Syrizan rivejä. Yhteensä 38 Syrizan jäsentä äänesti hallituksen linjaa vastaan tai tyhjää.

Ylen toimittaja Ateenassa: Nyt alkaa pyykinpesu

0
0

Kreikassa on herätty uuteen aamuun odottavissa tunnelmissa sen jälkeen, kun parlamentti hyväksyi yöllä selvin numeroin lainoittajien vaatimien muutosten ensimmäisen erän. Ehtojen toteuttamisen puolesta äänesti 229 parlamentaarikkoa ja vastaan 64 parlamentaarikkoa. 38 hallituspuolue Syrizan jäsentä äänesti joko muutoksia vastaan tai tyhjää.

– Täällä on herätty ihan samanlaiseen aamuun kuin eilen tai toissapäivänä. Tunnelma on sellainen, että nyt on aika tehdä jotain. Odotetaan mitä lainoittajat sanovat. Tilanne on hyvin erikoinen ja monimutkainen. Nyt kun kreikkalaiset on pantu toisiaan vastaan, olisi kaikkein kamalin tilanne, jos lainoittajat sanoisivat ettei tämä riitä, sanoo Yle Uutisten Ateenassa oleva EU-erikoistoimittajan Susanna Turunen.

– Syrizan irtaantunut siipi jäi hieman ennakkoarveluja pienemmäksi. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että tämä olisi ollut onnistunut prosessi. Kansanäänestyksen tulos jyrättiin ja päätökset vietiin läpi opposition ääni. Onhan tämä aivan absurdi tilanne Kreikan politiikassa. Nyt alkaa pyykinpesu, Turunen arvioi.

Pääministeri Alexis Tsiprasin ja hallituksen pysyminen vallassa on arvoitus.

– Parlamentissa tulee olemaan sotkuista. Kukaan ei osaa sanoa pysyykö pääministeri Alexis Tsipras vallassa. On puhuttu jo pari viikkoa siitä, että uudet vaalit voisivat olla syys-lokakuussa, Turunen sanoo.

Professori euroalueesta: ”Suomi on Saksan jaloissa räksyttävä pikkukoira”

0
0

Brysselin lainaneuvotteluissa Suomi on vetänyt tiukkaa linjaa Kreikan suhteen. Linjalla on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisman mukaan oma luonteva historiallinen taustansa. 

– Suomi seuraa Saksaa ja pyrkii keräämään pisteitä Berliinistä olemalla paavillisempi kuin paavi itse. On käytetty vertausta suuren Saksan jaloissa räksyttävästä pikkukoirasta. Vahvimman uroksen kylkeenhän kannattaa hakeutua, ja nyt Euroopassa Saksa on sitä, Kuisma sanoo.

Taloushistoriaan erikoistunut Kuisma näkee nykyisessä tilanteessa paljon yhtymäkohtia viimeisen sadan vuoden eurooppalaisiin murrosvaiheisiin. Eurooppalaisen valtapolitiikan rakenteet saivat Suomen asemoitumaan lähelle Saksaa itsenäisyytensä alkuvaiheista lähtien.

Saksan tappio toisessa maailmansodassa katkaisi maiden välisen yhteyden pitkäksi aikaa, mutta Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen Suomi löysi taas tukensa ja liittolaisensa Saksasta.

– Se oli sinänsä Suomelle luonteva ratkaisu, mutta kiinnostavaa on se, että muut Pohjoismaat lähtivät eri suuntaan. Ne hakevat enemmän tukea Britannian suunnasta. Suomi on vähän kaksijakoinen. Toisaalta on ajettu tällaista Saksan reunavaltion moralistista suuntaa, välillä taas on liberaalimpaa pohjoismaista suuntausta, Kuisma sanoo.

Ankarat veljekset

Euroalueen kysymyksissä Suomen ja Saksan näkemykset talouspolitiikasta ovat yhteisestä protestanttisesta puusta veistettyjä. Kuisman mukaan talousajattelun suuret linjat palautuvat maita yhdistävän luterilaisen ankaran ihmiskäsityksen perusteisiin.

– Siinä on tietynlainen kärsimyksen kautta taivaaseen ajattelu taustalla. Asennoitumista yhdistää talouden näkeminen moraalinäytelmänä, jossa köyhät ja velalliset ovat yleensä syyllisiä ja vahvat oikeassa, Kuisma sanoo.

Suomessa talousajattelun ankara linja perustuu hänen mukaansa myös siihen, että moderni markkinatalous on täällä vielä kohtuullisen tuore ilmiö.

Suuri osa väestöstä on elänyt lähes omavaraisessa talonpoikaistaloudessa, jossa velka on näyttäytynyt aina uhkana. Suuret rannikkokaupungit ovat olleet yhteydessä kansainväliseen kauppaan, mutta kaikille muille kaupankäynnin aikana solmittu velkasuhde tarkoitti vaaraa, joka saattaa viedä tilat ja viljelymaat, Kuisma kertoo.

– Sehän on tietyllä tavalla ihan terve pelko, mutta meille on talousajattelussa jäänyt paljon tällaisia primitiivisemmän maatalousyhteisyhteiskunnan piirteitä. Siellä, missä kauppaa on käyty satojen vuosien ajan, velka ja luottosuhteet nähdään instrumentteina. Ylivelkaantuminen hoidetaan konkurssien ja melko neutraalien prosessien kautta. Meillä se muuttuu moraalinäytelmäksi.

Kreikan uudistuminen ei käy hetkessä

Jos suomalaisessa velkakeskustelussa nähdäänkin vielä kaikuja omavaraistalouden ajoilta, ei Kreikan yhteiskuntakaan ole vielä päässyt tähän päivään. Kreikan talousongelmien taustalla on Kuisman mukaan kehityksen pysähtyminen esimoderniin vaiheeseen, jossa valtio on enemmän hyväksikäytön väline, kuin yhteiskuntakehitystä ohjaava voima. 

– Siellä vallitsee perheen ja klaanien ympärille rakentunut järjestelmä, jossa korruptio on luonteva osa klaanien sisäistä dynamiikkaa. Se on tyypillistä esimoderneille yhteiskunnille. Bisnesorientoitunutta suojan ja turvan hakemista ei välttämättä edes mielletä korruptioksi, Kuisma sanoo.

Kun näin erilaisista lähtökohdista tulevat valtiot jakavat saman rahajärjestelmän, ei ongelmia voi pitää yllätyksenä. Kuisman mukaan Saksa pyrkii poliittisesti ja taloudellisesti vahvimpana eurovaltiona muuttamaan muita maita kaltaisikseen, mutta muutokset Kreikassa ja muualla eivät tapahdu kuukausissa, eivät aina edes vuosissa.

– Yhteiskunnan rakenteet, kulttuuri ja talousjärjestelmät ovat kehittyneet tuhansien vuosien kuluessa. Muutokset eivät voi tapahtua niin nopeasti, kuin nyt kuvitellaan, Kuisma sanoo.

Euro voi kokea kultakannan kohtalon

Kuisma näkee eurojärjestelmässä paljon yhtäläisyyksiä 1800-luvulta maailmansotiin asti vallinneeseen metallikantajärjestelmään. Eri maiden valuuttoja yhdisti liitos ensin hopeaan, sitten kultaan. 1930-luvun talouskriisissä kultakanta romahti lopullisesti. Kuisman mukaan ongelma oli sama kuin eurossa. Koko muu yhteiskunta joutui joustamaan, kun tavoitteena oli rahan arvon vakauden säilyttäminen. 

– Vakaudessa oli hyvät puolensa, mutta käytännössä kriisien hoitaminen oli mahdotonta, sillä julkinen valta ei kyennyt käyttämään fiskaalisia tai rahapoliittisia keinoja.

Kuisman mukaan kultakannan jäykkyys johti tutulta kuulostaviin taloudellisiin häiriötiloihin ja kuristuspolitiikkaan. Samasta syystä hän ei ennusta eurollle pitkää ikää, ellei muita ratkaisuja löydetä. Yhdentymisen sijaan eripura euroalueella on vain syventynyt.

– Euroalueen järjestelmä toimii täysin samalla tavalla kuin Neuvostoliitto siinä mielessä, että puheet ja teot ovat täysin eri maailmasta, Kuisma sanoo.

Puheissa euroalue näyttäytyy yhteen hiileen puhaltavana idyllisenä perheenä, mutta Kuisman kuvaileman europerheen dynamiikka on tutumpi sosiaaliviranomaisten raporteista, kuin matkailumainoksista. 

– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, Kuisma sanoo.

– Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla.  Nyt nähdään sortuuko systeemi, Kuisma uskoo.

Liittovaltiokehitys ainoa mahdollisuus nykymallilla

Hajoamisen lisäksi Kuisma näkee kaksi ratkaisua, joilla euroalue voisi laukaista jumiutuneen tilanteen.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa integraatiokehityksessä otettaisiin askel taaksepäin purkamalla eurojärjestelmä osittain. Oma valuutta otettaisiin käyttöön kaikkialla muualla paitsi euroalueen tiukassa ytimessä Saksassa ja muissa jo Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta asti mukana olleissa maissa. Suomen ja Kreikan kaltaisissa reunavaltioissa euro pysyisi rinnakkaisvaluuttana ja yhteisenä maksuvälineenä.

– Sen jälkeen otettaisiin uusi lähtö eteenpäin. Katsottaisiin, että integraatio etenisi luontaisesti sellaisiin uomiin, jotka koetaan Eurooppaa ja koko rahajärjestelmää vahvistavaksi ja hyödyttäväksi, Kuisma kaavailee.

Ainoa vaihtoehto, jolla eurojärjestelmä voisi jatkaa nykyisessä kokoonpanossaan, on Kuisman mukaan vallankäytön keskittäminen ja liittovaltiokehitys. Seurauksena syntyvässä tulonsiirtounionissa maita autettaisiin samankaltaisella mekanismilla, kuin Suomen sisällä tuetaan heikossa jamassa olevia kuntia.

– Sen logiikan mukaisesti Kreikkaa pitäisi tukea, ei kuristaa. Niinhän nytkin väitetään tehtävän, mutta ei se siltä oikein näytä.

Kuisma itse näkee kuitenkin Suomelle sovitellun roolin tulonsiirtounionissa vaikeana: kriisien aikana reunavaltiot kärsisivät eniten. Hänen mukaansa on myös hyvä kysymys, onko suunta sellainen, mitä eurooppalaiset oikeasti haluavat.

– Tähän asti tätä kehitystä on hoidettu niin, että on otettu yksi askel kerrallaan, eikä ole kerrottu mihin oikeasti pyritään. Suomalaiset puijattiin euroon mukaan tällä metodilla. Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys eurosta ja heillä menee nykyään aika hyvin, Kuisma vertaa.

Suuressa valiokunnassa epäilyjä Kreikan eurojäsenyyden tulevaisuudesta

0
0

Neljän vuoden kuluttua Kreikka on todennäköisesti euron ulkopuolella, uskovat suuren valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok), sekä jäsenet Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja Simon Elo (ps.) Ykkösaamun keskustelussa.

– Henkilökohtaisesti on hyvin vaikea luottaa siihen, että tilanne tukipaketista huolimatta kääntyisi paremmaksi, Elo sanoo.

Elon mukaan parempi ratkaisu tässä tilanteessa olisi Kreikan väliaikainen euroero ja rinnakkaisvaluutta. Myös Anttila arvioi, että Kreikka ajautuu ulos eurosta.

– Velkataakka Kreikalla on niin mielettömän suuri, Anttila sanoo.

Virolainen haluaa uskoa Kreikan pysymiseen eurossa, mutta on skeptinen.

– Portugalissa ja Espanjassa oli myös tiukka kulukuri ja tiukka ohjelma, mutta he veivät ohjelman käytäntöön. Kreikkalaisilla on nyt näytön paikka, Virolainen sanoo.

Oppositiota keskustelussa edustanut suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen ei ota suoraan kantaa siihen, onko Kreikka eurossa vielä neljän vuoden kuluttua.

– Hallituspuolueiden edustajat ennakoivat kaikki euroeroa, se on signaali jostakin. Toivon, että Kreikka pysyisi eurooppalaisessa perheessä ja maanosa pysyisi rauhallisena ja vakaana, Tuppurainen sanoo.

Suuri valiokunta kokoontuu tänään päättämään Suomen Kreikka-neuvottelukannan.

Suuri valiokunta kokoontui Kreikan takia – Sipilä, Stubb ja Soini kommentoivat suorana

0
0

Pääministeri Juha Sipilä, valtiovarainministeri Alexander Stubb ja ulkoministeri Timo Soini kommentoivat Kreikan viimeöistä äänestyspäätöstä ja Suomen linjaa Kreikan lainaneuvotteluihin suuren valiokunnan kokouksen jälkeen. Yle näyttää ministerien infot suorana.

Euroryhmä tekee tänään poliittisen päätöksen Kreikan lainaneuvottelujen jatkosta ja sitä odotetaan ilmeisesti noin kello 14 aikoihin.

Saksan parlamentti käsittelee osaltaan ratkaisua huomenna perjantaina.

Päivitys klo 13.06: Timo Soini saapui juuri lehdistön eteen.

Päivitys klo 13.10: Stubb kertoi medialle, että Kreikan lainaneuvottelut voidaan aloittaa. Timo Soinin odotetaan saapuvan seuraavaksi lehdistötilaisuuteen.

Päivitys klo 12.44: Alexander Stubb saapui lehdistön eteen hetki sitten.

Päivitys klo 11.53: Juha Sipilä kävi hetki sitten kertomassa medialle tilanteesta. Seuraavaksi haastatteluun odotetaan Alexander Stubbia.

Sipilä: Kreikka on menossa oikeaan suuntaan

0
0

Suomen kanta Kreikan lainaehtoihin on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan vielä kesken. Pääministeri poistui eduskunnasta kesken EU-asioista vastaavan suuren valiokunnan kokouksen ja kertoi väliaikatietona toimittajille, että Suomen kanta ei ole vielä valmis.

Sipilän mukaan Suomessa edetään nyt Euroopan huippukokouksen lausuman perusteella.

– Jos riittävää sitoutumista ei ole, neuvottelut ovat todella vaikeita, Sipilä korostaa.

Pääministeri Sipilä korostaa, että Suomi ei hyväksy vastuiden kasvattamista Kreikka-paketissa.

Kaikissa vaihtoehdoissa riskit Kreikan kanssa lisääntyvät, Sipilä sanoo.

Suuri valiokunta kokoontui Kreikan takia – Sipilä, Stubb ja Soini kommentoivat suorana  


Stubb: Kreikan lainaneuvottelut voidaan aloittaa

0
0

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Suomi hyväksyy komission esittämän siltarahoitusmallin Kreikalle sekä euroryhmän päätöksen aloittaa Kreikan lainaneuvottelut.

Suomi on valmis jatkamaan neuvotteluja Kreikan lainoittamiseksi uudella vajaan 90 miljardin paketilla. Stubb muistuttaa, että euroryhmän päätös on tiukan ehdollinen.

Hallitus on sopinut asiasta eduskunnan kanssa. Stubb kertoi Suomen kannasta tänään torstaina tultuaan suuren valiokunnan kokouksesta.

Hallitus on saanut eduskunnalta luvan olla mukana myös niin sanotussa siltarahoituksessa, jolla rahoitetaan Kreikan erääntyneiden ja erääntyvien lainojen rahoittamista. Rahoitussumma on EU:n komission mukaan 7 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Stubb ei halua kertoa siltarahoituksen yksityiskohtia, koska neuvottelut ovat EU:ssa parhaillaan meneillään.

Soini: "Vastaan ei kannata äänestää"– Suomessa olisi hallituskriisi

0
0

Puheenjohtaja Timo Soinin mukaan hyviä vaihtoehtoja Kreikan kanssa ei nyt ole.

– Tämä on nyt viimeinen ranta, jolta tilannetta katsotaan, maalailee puheenjohtaja Soini.

Hän ei lähde arvailemaan milloin Kreikan tilanne saadaan rauhoittumaan. Hän korostaa puheenjohtajana sitä, että Kreikan rahoitusratkaisussa on nyt tässä vaiheessa pakko olla mukana.

Soini epäilee onko Kreikka valmis toteuttamaan tiukat lainaehdot.

Soini sanoo, että EU:n rahoitusmallit on sovittu jo vuosia sitten ja nyt Kreikan kanssa on jatkettava tiukoilla ehdoilla. Hän ei halunnut tehdä asiasta hallituskysymystä.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Sampo Terhon mukaan tilanne ei ole puolueelle eikä muutenkaan yllätys. Hän pitää tilannetta hankalana.

Lindtman: Soinin takki kääntyi nopeammin kuin Tsiprasin

0
0

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan ulkoministeri Timo Soinin (ps.) vaalipuheet muuttuivat ennätysajassa täydelliseksi takinkäännöksi. Lindtman syyttää Soinia siitä, että hän käänsi takkiaan jopa nopeammin kuin Kreikan pääministeri Aléxis Tsipras.

Lindtman kritisoi sitä, että Suomen hallitus ei edes yritä saada hätärahoitukselle vakuuksia, joilla rajattaisiin suomalaisten veronmaksajien vastuita.

– Soinin takinkäännölle ei löydy vertailukohtaa Suomen poliittisesta historiasta, Lindtman sanoo.

– Mies, joka on puhunut kovalla retoriikalla Suomen Kreikka–politiikkaa vastaan, on nyt lisäämässä Suomen vastuita roppakaupalla ja antamassa hätärahoitusta ilman vakuuksia.

– Oppositiojohtaja Soinin letkautus ministeri Soinille tässä tilanteessa olisi: ”Audilla mentiin, mutta maitojunalla tultiin takaisin.”, Lindtman toteaa.

Lindtmanin mielestä perussuomalaiset ovat pettäneet kaikki vaalilupauksensa.

– Eläkeläiset, työttömät, pienituloiset lapsiperheet ja nyt vielä Kreikka. Missä on äänestäjän kuluttajasuoja, kysyy Lindtman.

Reuters: Kreikan pankeilla edessään sulkemisia ja fuusioita

0
0

Kreikassa pankkeja odottavat muun muassa sulkemiset ja fuusiot sen jälkeen kun maan mahdollinen uusi lainaohjelma on hyväksytty, uutistoimisto Reuters kirjoittaa.

Euroryhmän valtiovarainministerit saavuttivat tänään torstaina yhteisymmärryksen siitä, että lainaneuvottelut Kreikan kanssa voidaan aloittaa. Kreikan parlamentti hyväksyi yöllä kaikki ennakkoehdot, jotka sille oli asetettu kolmannen lainaohjelman neuvottelujen aloittamista varten.

Lainaohjelman takia Kreikan on luovuttava suuresta osasta autonomiastaan mitä tulee sen talousjärjestelmään, Reuters kertoo. Reuters toteaa, että Kreikan on luovutettava päätösvaltaa EU-instituutioille, muun muassa siinä, mikä on sen "sairaiden" pankkien kohtalo.

Kreikan pankeilla on edessään joitakin sulkemisia, fuusioita ja ulkomailla olevien tytäryhtiöidensä mahdollisia myymisiä, eurooppalaisvirkamiehet kertovat uutistoimiston mukaan.

Maan pankkijärjestelmää on järjesteltävä uudelleen, jotta se tervehtyisi, ja yksi nimetön lähde sanoo, että Kreikan neljästä tunnetuimmasta pankista yksi tai jopa kaksi voi kadota katukuvasta.

Euroopan keskuspankki ilmoitti aiemmin torstaina, että se on nostanut Kreikan pankkien hätärahoitusvaraa 900 miljoonan euron verran liki 90 miljardiin euroon. Kreikan keskuspankki oli pyytänyt, että tätä niin sanottua ELA-rahoituksen kattoa nostettaisiin puolitoista miljardia euroa.

Kreikan pankit aukeavat maanantaina – 60 euron nostorajoitus muuttuu joustavammaksi

0
0

Kreikkalaispankit avaavat ovensa maanantaina, Kreikan varavaltiovarainministeri Dimitris Mardas kertoi torstai-iltana. Samalla kreikkalaisten päivittäistä 60 euron käteisnostorajoitusta muutetaan joustavammaksi.

– Jos joku ei halua nostaa 60 euroa maanantaina ja haluaa sen tiistaina, hän voi nostaa 120 euroa, tai 180 keskiviikkona, Mardas sanoi Kreikan yleisradion ERT:n haastattelussa.

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti tänään torstaina nostaa Kreikan pankkien ELA-hätärahoituksen ylärajaa 900 miljoonalla eurolla vajaaseen 90 miljardiin.

Kreikan pankit joutuivat sulkemaan konttorinsa 29. kesäkuuta sen jälkeen, kun EKP ei suostunut nostamaan ELA-rahoituksen kattoa 89 miljardista.

Viewing all 80 articles
Browse latest View live